Eläinlääkäreitä pidetään osaavana auktoriteettina aivan kaikessa, joka liittyy koiran tai kissan sairauksiin tai terveyteen. Näin kuuluu ollakin, kun puhutaan nimenomaan sairauksista tai tapaturmista. Ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun parantamiseen yritetään änkeä lääkkeisiin kuulumattomia asioita. Silloin eläinlääkäri poistuu osaamisalueeltaan ja muuttuu maallikoksi. Maallikko voi osata, myös eläinlääkärinä, mutta se ei liity enää mitenkään eläinlääkintään.
Ravitsemus, aineenvaihdunta ja mystistä kyllä, myös sisäelinten toiminta useasti, kuuluvat aihealueisiin, joissa ell tai elt nimen edessä ei kerro yhtään mitään osaamisesta. Asia, jonka liian moni eläinlääkäri itse unohtaa eläessään kaikkivoipaisuuden kuplassaan.
Kun eläinlääkäriltä pyydetään ruokintaan, ravitsemukseen ja molempiin liittyvistä sairauksista asiantuntija-artikkelia, niin lopputulos voi olla mitä vain. Kuten aina kokemusasiantuntijoilla, oli sitten eläinlääkäri, biologi, metsäteknikko tai aromaterapeutti.
Vilja-allergia on hyvin harvinaista kissoilla. Yleisimmät allergian aiheuttajat kissoilla ovat proteiinit: kana, nauta, kala ja maitotuotteet.
Jos tällä kertaa unohdetaan se kuinka toivottoman kevyin perustein eläinlääkärit allergiadiagnooseja tekevät, niin proteiinin ja lihan välille ei saa koskaan laittaa yhtäläisyysmerkkejä. Ei milloinkaan. Uskottavuus omaan osaamiseen katoaa samalla sekunnilla. Ollaan samassa tilanteessa kuin että eläinlääkäri sanoisi viljojen gluteiinin olevan ongelma.
Eläinlääkärit ovat yleistettynä erittäin raakaruokintavastaisia. Ohitetaan tällä kertaa se, että heillä ei ravinto-ongelmissa ole muita työkaluja kuin aseman myymät ylikalliit kuivamuonat. Keskitytään mieluummin siihen, että raakaruokinta voidaan toteuttaa totaalisen väärin – barf ei ollut ruokintaa, se oli ruokintavirhe.
Mutta kun eläinlääkäri opastaa asiakasta ruokinnallisiin asioihin, niin kyllähän siinä sokea opettaa rampaa vuorikiipeilyn saloihin.
Poiketaan myös hammashoidon puolella. Pehmeät mössöt ovat uhka hampaille, eivät ruokien sokerit. Liipataan podcastissä myös hieman hygieniapuolella ja ohitetaan raakaruokinnan riskit lähinnä olankohautuksella. Jossainpäin maailmaa ei voi juoda vettä kuin pullosta ja raaka liha kuhisee milloin mitäkin, mutta ei se Suomea koske.
Mainitsin vertailun raakaruokinnan ja barffin välillä. Kyse on tästä infograafista: Raakaruokinta vs. barf.
