Venla on kirjoituspäivämäärällä jotakuinkin 1v 9kk, jos joku meidän nuoren russelineidin iästä on utelias. Mutta sillä on nyt ensimmäinen valeraskaus, ja oireena ei ole hautomisvietti ja pesänrakennus. Venla lopetti syömisen ja siitä tuli nirso koira. Tällä kertaa nirsous ei ole huolestuttava asia sinällään ja siksi sen korjaamiseen voi käyttää muutoin kiellettyä työkalua: ruuan maustamista.
Nirsous ei sinällään ole koiralle vaarallista. Sillä ei vaan ole nälkä. Jos tilanne sopii omistajalle, niin asialle ei sinänsä ole pakko tehdä mitään. Mutta se on korjattavissa.
Vaikka nirsous useimmiten johtuu yliruokkimisesta, niin siihen löytyy myös terveydellisiä syitä. Aidosti kyse on ruuasta kieltäytymisesta tai eräällä tavalla kykenemättömyydestä syömiseen, mutta sitäkin kutsutaan yleisesti nirsoudeksi – vaikka ei pitäisi. Silloin asia korjataan hoitamalla närästys tai muu syy, oli se sitten kurkussa tai suolistossa.
Välillä kyse on anoreksiasta, joka on vapaaehtoista ruuasta kieltäytymistä ilman silminnähtävää syötä. Kyse voi olla vaikka hiekan syönnistä, jolloin syy on suolistossa. Se voi olla myös oire ravitsemuksellisesta puutoksesta, jolloin ensimmäiseksi valokeilaan nousee B-vitamiinit. Se selittäisi miksi moinen vaivaa niin usein aktiivisia raaakaruokittuja pentuja. Toki muista mahdollisia syitä löytyy.
Jos ollaan varmoja, että ns. elimellistä syytä ei ole ja taatusti kyse ei ole yliruokkimisesta, niin anoreksiaan on puututtava mahdollisimman nopeasti. Silloin saadaan estettyä syömättömyyden kehittyminen opituksi tavaksi. Käytä ammattilaisia apuna ja buukkaa aika Katiskan puhelinpalveluun.
Tee niin tai näin, niin paastottaminen ei useimmiten auta, koska koira kieltäytyy muutoinkin syömisestä.
Podcastissä esitetään myös millainen luonne tarvitaan menestyvälle greyhoundille.
Venlan kohdalla tehtiin pari muutosta. Se laitettiin häkkiin syömään, niin saadaan karsittua tarve vahtia muita. Lisäksi joukkoon otettiin mausteeksi erilaista lihaa.
