70: Venla, päivä 2 (podcast)
Koiran synnynnäiset vietit ovat niin vahva voima, että koira ei pysty estämään niiden pakottamaa toimintaansa.
Koiran synnynnäiset vietit ovat niin vahva voima, että koira ei pysty estämään niiden pakottamaa toimintaansa.
Venla-russeli ensimmäinen päivä uudessa kodissa. Mukana ihmettelyä aiheesta miten pentua ei saa ostaa eikä myydä, ja että koiratkin tarvitsevat uusia makuelämyksiä.
Omistajat eivät aina tunnista koiran laihuutta, hoikkuutta ja normaalipainoa, ja fitness-tyyliin haluavat kotikoirista urheilukoirahoikkia. Se ei ole terveellistä.
Pohdin kahvikupin ääressä omia työskentytapojani, naamakirjassa vallitsevaa epäkohteliasta tapaa poistaa aloituksia, kuivamuonien pahuuden olemusta sekä 50/50-ruokinnan vertailua sukupuolivähemmistöihin.
Ihmisten suurin ongelma koiran ravitsemuksessa, jota myös ruokinnaksi kutsutaan, on kokonaisuuden käsitteen hukkaaminen. Kun ei osata perusteita, niin ei ymmärretä asioita laajemmassa merkityksessä ja aletaan keskittymään merkityksettömään nippeliin. Mäkkärin hampurilaisaterioiden, kuviteltujen transrasvojen ja hyvinkin epäselvän einesmaksakaatikkoesimerkin kanssa uhrattiin 24 minuuttia.
Koirien ruokintaa syytetään välillä vaikeaksi avaruus- ja rakettitieteeksi. Koiran raakaruokinta on helppoa ja sen oppiminen niin, että koira saa mitä koira tarvitsee, vie vain muutaman minuutin.
Ruokinnan idea kertoo miksi koiria ruokitaan siten kuin useimmat ruokkivat. Yllättäen syy on harvemmin koira.
Kuivamuonat ovat selvä ongelma koirien allergioissa. Useimmiten niiden katsotaan aiheuttavan yliherkkyyksiä, tai sitten niiden sopimattomuuden perusteella päätellään mille eri ainesosille koira on allerginen. Useimmiten johtopäätökset menevät kuitenkin pieleen.
Laiha koira ei ole koskaan saavutus. Se saadaan aikaiseksi antamalla liian vähän ruokaa. Joskus laiha koira voi myös sairaus. Koiran anoreksia on joskus sairaus, joskus puutostila. Mutta laiha koira olisi aina yritettävä saada lihomaan, jotta se olisi normaalipainossa.
Maailmassa on kaksi totuutta. Vanha koira ei saa laihtua ja eläinlääkärit ovat totaalisen väärässä rusinoiden ja munuaistern vajaatoiminnan sekä rasvan ja koiran haimatulehduksen yhteydestä.
Yritin, ihan aidosti yritin. Tarkoitus oli tehdä viileän kriittisen viiltävä analyysi koirien ravitsemuksessa hääräävistä huijareista ja wannabeistä, jotka antavat ohjeita miten barffilla parannetaan kaikki, ja jos hyvää sanaa et noudata, niin kurjan elämän jälkeen odottaa helvetin lieskat eikä siinäkään edes tunneta barffin perusteita. Mutta jäi yritykseksi, ja tulikin avautuminen.
Kaffepaussi on tälle kertaa lähempänä aitoa vlogia kuin kansanvalistusta. Ihmetellään miksi itsestä ei pidetä huolta, mutta koirasta kylläkin. Samaten mainitaan sanat laihduttaminen, liikkuminen ja aktiivisuus – mutta ei vielä tehdä asian eteen mitään, puhutaan vain. Pate the pony pyrkii myös häiritsemään.
Kaffepaussissa murehditaan koirien anoreksiaa, vapaaehtoista kieltäytymistä ruuasta, joka johtaa laihtumiseen – kyse ei siis ole nirsoudesta, joka on nälättömien normikäyttäytymistä. Videolla viitataan ohimennen Katiskassa julkaistuun vanhempaan juttuun Yliruokinnalla laihtuu.
Koiran (ja omistajan) laihduttaminen on ehdottoman tärkeää vain sairaalloisessa ylipainossa. Pieni pyöreys ei haittaa koiraakaan.
Kaffepaussi jaaritellaan aiheesta mitä iso lauma vaatii. Ei käsitellä mitään mullistavaa, vaan ainoastaan perusasioita – kuten että ihmisen täytyy olla vähintään hieman hullu ja nuorten naisten kannattaa hankki monta koiraa vasta sen jälkeen kun mies on saatu kierrokseen ja maailma kierretty. Anteeksi sukupuolineutraalisuuden unohtaminen, mutta konteksti kertonee, että kumppanin kohdalla sukupuolisidonnainen sana on vain puhekielinen yleistermi. Oikeasti. Selviää myös, että lakritsi on ihan ok maku sähkötupakassa.
Koiran laihduttamisessa ei kannata laskeskella kaloreita. Eikä koiran epilepsiaa voida hoitaa karppaamalla.
Ihmiset hoitavat koiriaan halunsa mukaan, ja osa näyttää jopa pyrkivän rikkomaan koiransa. Muuten ei voi ymmärtää kiihkeää halua tehdä asioita luulon kautta.
Kuonokoppa on paras koiravakuutus, jonka saa pienellä rahalla. Eikä se häiritse koiraa, kunhan on sopiva,
Nartun sterilointi ja uroksen kastraatio tehdään useimmiten omistajan mukavuuden takia. Siksi se pitäisi olla samalla tavalla kiellettyä kuin koiran hännän ja korvien typistäminen.
Luennoilla suurin osa on naisia. Miehiä ei näy koiraharrastuksissa eikä koulutuksissa. Ehkä se johtuu siitä, että miehet eivät lue manuaaleja - eivät koiristakaan.
Kiukuttelen kahvikupin äärellä vanhaa ja jo tuttua asiaa: miksi ihmeessä ihmiset uskovat maagisiin voimiin. On aivan sama luottaako kraniosakraaliterapian kykyihin säädellä aivoselkäydinnesteen virtauksia (joka ei siis onnistu ilman kallonpohjan murtumaa tai muuta vastaavaa tappavaa vammaa) tai kallonluiden asentoja (joka ei onnistu ilman kallonmurtumaa) tai reikin energiavirtauksiin, sillä usko ei tee asiasta sen todellisempaa. Sama pätee kehon pH-hoidoissa, jotka ovat puhdasta kusetusta. Vastaan myös (ikuisuus)kysymykseen siitä, millaista ruokintaideologiaa noudatan. Minä noudatan sellaista, jota koira lihansyöjänä pystyy hyödyntämään. Lisäksi paljastetaan (tähän fanfaari) perheen uusin tarvikehankinta.
Kohta on jouluaatto ja Helsingin Messarista on aikaa parisen viikkoa. Tarkoittaa sitä, että talven ensimmäinen kennelyskäepidemia on aivan ovella. Jos koira yskii vaikka vain ihan vähän, niin silloin ei mennä koulutuksiin, harrastuksiin eikä muutenkaan koiran kanssa ihmisten ilmoille. Sen sijaan aloitetaan suuremmat annokset sinkkiä sekä D-vitamiinia. Kaffepaussissa elvistellään myös Wilma-russelin ensimmäisellä rotalla sekä kiukutellaan ilmaston lämpenemisen estämisestä ja sen myötä lisääntyneistä vesisateista.
Kävin kahvivieraana tutustumassa Kirkkonummen Veikkolassa PiskiPajan toimintaan. Ja kuten aina, niin eihän juttu aiheessa pysynyt, vaan juteltiin niitä näitä myös koirien kouluttamisesta.
Edit: Piskipajaa ei ole enää olemassa, mutta videolla muut juteltavat asiat ovat toki entisellään.
Kaffepaussissa kerrataan mitkä ovat haiman, maksan ja munuaisten tärkeimmät, tosin kaavamaiset, tehtävät. Samalla raapaistaan hiukan pintaa mitä ruokinnallisia apuja tehdään, jos jokin noista tärkeistä elimistä sairastuu – poislukien virtsa- ja munuaiskivet, sillä ne ovat oma kokonaisuutensa. Bonusmateriaalina vilkaistaan miltä näyttää Ikean myymä kaappien lapsilukko. Alkulämmittelyssä mainitaan mitkä pari käyttäytymismallia saavat minut somessa ärsyyntymään (huomatkaa lööppimäinen lausemuoto).
Paussi on pakko laittaa tälle kertaa lainausmerkkeihin, koska join eräällä tavalla viilentävää kahvijuomaa – voiko Guinnessia kutsua sellaiseksi? Aiheena, taas kerran vain pintaa höyläten, on koiran muuttaminen uuteen kotiin, kun yhteiselo ei toimikaan. Pidän edelleen parempana vaihtoehtona muuttaa koira kuin arkistoida se sen loppuiäksi. Kun itse ei voi tarjota koiralle toimivinta perhettä, niin on yksiselitteisen väärin tuomita se elinikäiseen unohdukseen. Koiran muisti on maksimissaan kaksi viikkoa, melkoisella osalla kuitenkin lähempänä kahta tuntia. Voi ollas henkinen järkytys huomata, että oma koira ei olekaan Lassie, joka taapertaa mantereen halki takaisin vanhaan kotiin, vaan unohtaa (ilolla) entisen elämänsä erittäin lyhyessä ajassa, ja paikoin jopa ilolla. Jopa osa terveysongelmista on parannettavissa muutolla, ja silloin pohditaan stressin ja koiran luonteen välistä yhteyttä. Ohimennen selitetään myös miksi sähköjohtojen pilkkominen harvemmin antaa koiralle sähköiskun.
Koiran ruokinnan ja ylipäätään hoidon tärkein asia on pitää kokonaisuus kunnossa. Sillä saa korvattua aika ajoin jopa jalostuksen puutteita.
Kaffepaussin aikana murehditaan päällisin puolin aihetta ”kyllä kasvattaja tietää” ja ”kasvattajan neuvoja on toteltava”. Kysymys on vaikea ja siihen tullaan takuuvarmasti palaamaan tarkemmin rajatuilla aiheilla.
Jatkan kahvikupin kanssa samasta aiheesta kuin mitä 17. kaffepaussi oli – nyt liipataan läheltä Cesar Milania koirakuiskaajaana, koirien potkimista ja hakkaamista. Esittelen myös näppärän työkalun pahoinpitelyyn: kävelysauvan.
Kaffepaussi ei suuntaa tundralle, mutta minulla oli kylmä. Kylmyys johti nostalgiseen muisteloon Irlannin aikoihin ja koska se on yhä tuskallinen kokemus, niin siitä loikattiin ihmettelemään kuinka tehokkaasti eläimet piilottavat kipunsa. Paitsi, että minusta kipu on aina näkyvissä, mutta me emme vain osaa tulkita merkkejä. Siksi toivonkin, että joku tekisi esimerkkivideon eläinten tavoista osoittaa kipua. Hevosmaailmassa omistajien opastus nimittäin auttoi tunnistamaan kivun ja sitä myöten sitä pystyttiin tietysti lievittämään. Itsestäänselvyys, että on vaikea korjata jotain jos ei näe ongelmaa.
Mutta kaffepaussissa harmittaa silti se, että ei voida koiria(kaan) komentaa, ettei tule paha mieli kenellekään. Silti: joku kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. Jossain vaiheessa positiivisen vahvistamisen nousuinnossa ollaan unohdettu se, että saattaisi olla muitakin työkaluja hullun hakkaamisen ja pelkän vapaaehtoisen toimintamallin tarjoamisen välillä. Työkaluja kuuluu käyttää taiten ja oikeassa paikassa oikeasta syystä, tai sitten antaa jonkun muun tehdä. Koira tarvitsee rajat aivan kuten ihmisetkin, mutta ero tulee siinä, että koiralla ei ole kykyä soveltaa eikä kapasiteettia arvioida koska raja-aidat voi joko ylittää tai mennä ylväästi pää pystyssä alta.
Koiranpentua on lähes mahdotonta liikuttaa liikaa, jos ihminenkin liikkuu omilla jaloillaan. Laiskuus suurempi ongelma on.
Omistajalla on oikeus rakastaa koiraansa, mutta myös velvollisuus sallia sille kuolema, kun aika on täysi.
Luonnollisuus on erittäin usein hyvinkin epäluonnollista, varsinkin koirien ja muiden eläinten hoidossa.
Kun koiralla on ongelma, niin asioita ei saisi ajatella liian vaikeasti. Yksinkertaisin selitys on yleensä oikea ja sillä kannattaa koiraa hoitaa. Yksi syy siihen miksi koiran allergiatestit ovat hyödyttömiä.
Kaffepaussi pohtii paljonko koira tarvitsee lihaa. Oleellinen perusasia, kun aiheena on koiran raakaruokinta.
Koiran pitäisi tietää mistä sillä on puutetta ja siksi se syö milloin mitäkin. Ei tiedä, ja siksi se kaikkea mahdollista kivistä tupakantumppeihin,
Kun koiran mielestä kakka eli ulosteiden syöminen on nautinnoista paras, niin omistajaa ällöttää. Se ei ole kovinkaan vaarallista ja usein kuonokoppa on paras apuväline.
Koiran vatsan toiminta saattaa tarvita kuitua ja joskus ummetus vaatii laksatiiveja. Mutta kummankin antaminen koiralle vaatii tiedon mitä antaa ja miksi.
Kaffepaussissa pähkäillään miksi urheileville koirille kannattaa käyttää lisäravinteita, miksi ihmiset kuitenkin haluavat käyttää omituisia superfoodeja ja mainitaan agilityn riskeistä.
Pikkupentujen vierotuksen kanssa ei kannata kiirehtiä. Niistä näkee milloin ne tarvitsevat lisäruokaa.