Puolet lihaa, puolet kuivamuonaa, joka tunnetaan yleensä nimellä koiran 50/50-ruokinta. Tuttu juttu monelle ruokkia koiraa ja tapa on yleistymässä. Eikä tuo ole edes huono tapa, sillä siitä saa kaksi hyötyä samassa paketissa. Ensinnäkin voi käyttää halvempaa kuivamuonaa, jolloin kilohinta laskee. Lihan oletettua määrää kuivamuonasäkissä ei tarvitse murehtia, koska noin puolet annoksesta on kuitenkin lihaa.
Ja jos käyttää hieman halvempaa (lue: ostaa isompia eriä) lihaa koiralleen, niin taas annoksen kilohinta laskee. Kustannustehokasta tehokasta ruokintaa.
Puolet ja puolet on nyrkkisääntö, jolloin koiralle ei tarvita kalkkilisää ja ruuan kalsium/fosfori -suhde pysyy oikeana.
Toinen nyrkkisääntö on, että jos ruuasta kolmasosa tai alle on kuivamuonaa, niin kalsiumia tarvitaan.
Nyrkkisäännöt ovat käteviä, mutta vielä kätevämpää on, jos ne pitävät vielä paikkaansakin. Joten tarkistetaan asia muutaman esimerkin kautta. Käytän taas suunnilleen 30 kg melkoisen laiskalle koiralle sopivia annoksia. Esimerkit ovat kuitenkin vain esimerkkejä, eli niitä ei sinällään kannata käyttää mallina käytännön ruokinnasta. Kunhan antavat mittasuhteita.
Liha ja kuivamuona
400 g sikanautajauhelihaa mallia koira antaa arviolta 60 mg kalsiumia ja 600 mg fosforia. Luvut voivat heitellä riippuen mitä kaikkea lihaan on jauhettu, mutta käytännössä kalsiumin määrä on hyvin lähellä nollaa.
Kun yrittää arvioida fosforin määrää, niin yksi tapa on käyttää Finelin lukuja ja nostaa niitä ylöspäin. Aika harva lihan tuottaja nimittäin kertoo analyysejä.
Käytetään esimerkissä Jeppe-kuivamuonaa (aktiivi+, 27/25), myös 400 g. Kuivamuonilla on suunnattoman vähän eroa kalsiumin määrässä, joten kun kerran on laskenut yhden, niin se pätee muihinkin. Mutta jos annostusmäärä muuttuu oleellisesti, niin silloin tietysti laskut menevät uusiksi.
Jepestä saadaan kalsiumia 5400 mg ja fosforia 4000 mg. Yksinkertaisen yhteenlaskun jälkeen päästään tuossa 400 g + 400 g annoksessa kalsiumissa 5460 milligrammaan ja fosforin suhteen 4600 milligrammaan.
Ca/P-suhde on silloin 1,35:1 eli kohdallaan.
30 kg koiran olisi saatava kalsiumia 130 mg/MEkg (NRC 2006) eli noin 1700 mg, joten ollaan yli kolme kertaa minimisaannin yläpuolella, eikä ole tarvetta murehtia kalsiumin biokatiivisuudesta, imeytyykö se. Kaikki on siis hyvin.
Yksi muistisääntö ruokinnassa on myös, että pentu syö saman määrän kuin aktiivinen aikuinen, mutta annoksen joutuu ehkä jakamaan useampaan osaan.
Pennuille NRC:n suositus on 680 mg/MEkg ja jos oletetaan 10 kg pentu, niin se tarvitsisi vähintään hieman päälle 3800 mg kalsiumia. Myös tuo vaatimus täytetään.
Jos annettaisiin 800 g pelkkää kuivamuonaa, niin pennun kalsiumin saanti olisi 10800 mg eli lähes kolme kertaa minimisuosituksen.
Jokainen kuivamuonavalmistaja kehuu ruokansa Ca/P-suhdetta ja varoittaa ehdottomasti lisäämästä mitään kuivamuonan suhteen – muutoin herkkä tasapaino romahtaa. Samalla muistutetaan, että kalsiumin ylisaanti altistaa kasvuhäiriöille.
Niinhän se tekee, ja aivan jokainen kuivamuona tarjoaa reippaasti yli tarpeen kalsiumia kasvaville pennuille. Joten pitäisikö pennunomistajien huolestua? Ei ole syytä, koska – hieman ruuasta riippuen – vain alle puolet kuivamuonien kalsiumista on hyödynnettävissä.
Leikitään, että Jepellä silloin saataisiin käyttöön 5400 mg kalsiumia. Kun pentukin säätelee sisäänottoaan välillä 40 – 80 % tarpeen mukaan (noin 6kk kohdalla säätely on sama kuin aikuisella) niin tuosta alkuperäisestä yli kymmenestä grammasta pentu käyttää 2160 – 4320 mg – eli pahimmassa tapauksessa – korkea liikkumisaktiviteetti ja kasvupyrähdys – tuo kalsiummäärä ei edes riitä.
Barffaajien on syytä olla varovaisempi. Eläinperäisessä kalsiumissa eli luissa on korkeampi hyödynnettävyys. Edellyttäen tietysti, että barffaaja antaa luita, eikä rustoja – jolloin suuresta ns. luumäärästä huolimatta pentua uhkaakin kalsiumin puute.
NEU ja kuivamuona
Monet käyttävät NEU:ta kuivamuonan ohella. NEU ei ole lihaa, vaan se on märkää täysravinnoksi mainostettua – valmistajan slogan on ”jonka lisäksi koira tarvitsee vain tukkapöllyä”.Tukkapölly ei sitten ole kehoitus, vaan kielikuva ruuan laadusta täyttää kaikki tarpeet.
Käytetään edelleenkin 400 g + 400 g mallia, jolloin NEU:sta saadaan kalsiumia noin 1980 mg ja fosforia 1240 mg – Jepestä edelleenkin samat kalsiumia 5400 mg ja fosforia 4000 mg. Taas ynnätään ja saadaan kokonaissaanniksi 7380 mg ja 5240 mg. Ca/P-suhde on 1,4:1 ja absoluuttisessakin määrässä päästään yli aikuisen tarpeen. Pentukin saisi riittävästi.
Tässä on koukku, ja se on kalsiumin lähde. Valmistaja ei ilmoita kalsiumin lähdettä, ja listassa oleva AB-piimä se ei ole. Kun piimän määrän täytyy olla minimaalinen (vähemmän kuin valkosipulia ja nokkosta), niin sillä ei moisia kalsiummääriä saada.
Niin kauan kun varsinaista lähdettä ei mainita, niin oletus on, että ollaan käytetty muiden raaka-aineiden mukaisesti edullista vaihtoehtoa ja se on ruokintakalkki tai vastaava. Silloin bioaktiivisuus on heikkoa. Tämä aiheuttaa sen, että kalsiumia ei välttämättä saada hyödynnettyä pennulle riittävää määrää – aikuiselle määrät jotakuinkin kelpaavat.
Löytyy toinenkin koukku, ja paljon huolestuttavampi, koska se vie pohjan tältä laskulta.
NEU:sta ja muista tuotesarjan ruuista ei ole ilmoitettu aitoa kalsiumin määrää, vaan kalsiumin ja fosforin suhde. Käytin edellä niitä – taas kerran esimerkinomaisesti – samoina kuin grammoja.
Mutta koska ilmoitetaan kuitenkin kokonaistuhka eli mineraalien määrä ja se on kolmen prosentin luokkaa, niin on täysin mahdotonta, että ruuassa olisi 1,4 % kalsiumia.
Siinä tapauksessa NEU:ssa ei olisi mitään muita mineraaleja kuin kalsiumia ja fosforia, ja se on mahdotonta. On siis elettävä sen mukaan, että NEU:ta käytettäessä kaikki mineraalit on saatava muualta, kuten vaikka kuivamuonasta. NEU ei ole siis täysravinto, vaan ”vain” lihaa ja vaatii sen mukaiset lisät.
70/30 -malli
Toinen nyrkkisääntö oli, että jos kuivamuonaa on kolmasosa tai alle annoksesta, niin kalsiumia tarvitaan lisää. Tarkistetaan tämäkin väittämä, ja käytetään edelleenkin esimerkkinä noin 800 g annosta eli lihaa 560 g ja kuivamuonaa 240 g.
Tällöin laskennallisteoreettinen 30 kg koiramme saisi lihasta 84 mg kalsiumia ja fosforia 840 mg. Ja kun Jepestä saataisiin 3240 mg kalsiumia ja fosforia 2400 mg, niin yhteensä ruuassa olisi kalsiumia 3324 mg ja fosforia 3240 mg.
Ca/P-suhde olisi niukin naukin hyväksyttävän rajoilla oleva 1,02:1, mutta on yleisten suositusten alapuolella. Grammoina koira saisi edelleenkin yli minimin, noin tuplasti, mutta jos mennään kehnoimman mahdollisen skenaarion mukaan, eli 40% imeytymisellä, niin jäädään alle minimin. Pentu tarvitsisi ehdottomasti kalsiumlisää.
Jos annoksesta on noin 2/3 lihaa ja 1/3 kuivamuonaa, niin kalsiumlisää on syytä antaa, aikuisellekin.
D-vitamiini
Nyrkkisääntönä on, että perusruokinnassa saadaan suojaravintoaineiden saanti (vitamiinit ja mineraalit) tyydytettyä jos vähintään puolet on kuivamuonaa. Tähän on olemassa yksi poikkeus, ja se on D-vitamiini.
Esimerkiksi Royal Caninin ruuissa D-vitamiinin saanti on määritelty niin alas, että pienikin vähennys koiran koon mukaan ilmoitetusta ruuan annostamisesta aiheuttaa koiralle välittömästi D-vitamiinin puutteet. Jos kuivamuonaan on lisätty enemmän D-vitamiinia, niin suositusannoksen tipauttaminen puoleen vie D-vitamiinin saannin lähelle selvän puutoksen rajaa.
Tämä on ongelma monella tavalla, eikä vähiten kalsiumin hyödyntämisen suhteen. On aivan se ja sama saako koira grammoissa mitattuna riittävästi kalsiumia, jos sitä ei saada imeytettyä D-vitamiinin puutteen takia. Puhumattakaan yleisestä terveydestä, johon D-vitamiinin vaje vaikuttaa suoraan ja pidemmällä aikavälillä.
Samaa ongelmaa on myös sinkin suhteen ja usein on perusteltua käyttää sinkkilisää oli koiran ruokintatyyli mikä tahansa.
Jos sinua kiinnostaa 50/50-ruokinnan, kuin myös parin muunkin mallin, perusta toteutustasolla, niin sinun kannattaa harkita valmiita ruokintamalleja. Tai vilkaise ainakin koiran 50/50-ruokinnan FAQ.
