Kobalamiini on monimutkaisin vitamiini ja ainoa, jota koira saa vain liharuuista. Jokainen kasvipohjainen B12-vitamiinin muoto on kobalamiinin antagonisti eli vastavaikuttaja tai estäjä. Niitä kutsutaan myös nimellä pseudo-B12-vitamiini.
Kobalamiini on välttämätön verisolujen, valkosolujen ja hermosolujen synnylle sekä kehon omalle foliinihapon muodostumiselle. B12-vitamiinin puutos on harvinainen, mutta ei poikkeuksellinen, ja liittyy usein ruuansulatushäiriöihin tai haiman sairauksiin.
Tärkeimmät vaikutukset
- tarvitaan uusiutuvien solujen kuten valko-, puna- ja hermosolujen valmistukseen
- osallistuu homokysteiinin muutokseen metioniiniksi
- mukana haaraketjuisten aminohappojen (BCAA) kataboliassa
Tärkein saantitie
- liha ja elimet
- kala
Tarve
- NRC: 1,15 µg/kgME
- FEDIAF: 3,5 µg/100 gKA
- Löydät artikkelin B12-vitamiinista myös Koiran ravitsemus-wikistä
B12-vitamiini on vesiliukoinen, mutta se tarvitsee silti oman kuljettajansa päästäkseen suolen seinämän läpi. Koiralla haima erittää sisäistä tekijää, joka on proteiini, joka liittyy B12-vitamiiniin. Ihmisillä sisäinen tekijä erittyy vatsalaukusta, mutta koirilla vatsan erittämä sisäinen tekijä on merkityksetön. Kissoilla sisäinen tekijä erittyy vain haimasta. Tuo kompleksi siirtyy suoliston seinämän läpi ohutsuolen loppupäässä.
Koska B12-vitamiini ei yksinään kykene imeytymään, niin syy puutteeseen silloin kun ravinnosta B12-vitamiinia kuitenkin saadaan riittävästi, on sisäisen tekijän puuttuminen. Toinen tärkeä syy on suolistotulehdukset.
Koiralla yleisin syy tähän on haiman vajaatoiminta tai krooninen haimatulehdus. Myös pitkään kestänyt leveän heisimadon eli lapamadon tartunta aiheuttaa B12-vitamiini puutteen, koska leveä heisimato käyttää tehokkaasti hyväkseen suolessa olevaa ruokasulaa.
Jos käytetään paljon kasvikunnan tuotteita, ja lihaa tai sisäelimiä annetaan liian vähän, niin syntyy myös B12-vitamiinin puutos. Kasveista saatava B12-vitamiinin muunnos kiinnittyy myös sisäiseen tekijään estäen eläinperäisen B12-vitamiinin, mutta se ei ole elimistössä biologisesti aktiivinen. Vegaanius ei ole koirilla yleistä, mutta on valitettavasti lisääntymään päin. Jos omistaja ei huolehdi koiransa B12-vitamiinin saannista kuten omastaan, niin ajan myötä syntyy puutos.
Edelleen törmää käsitykseen, että merilevästä, iduista ja tempestä saataisiin aktiivista B12-vitamiinia, mutta se ei pidä paikkaansa. Ainoa ulkopuolelta lihatuotteiden ja bakteeritoiminnan saatava B12-vitamiinin lähde on nori-merilevä, mutta jos se kuivataan, niin B12-vitamiini tuhoutuu.
B12-puutos syntyy hitaasti, sillä siitä on vesiliukoisuudestaan huolimatta pitkäkestoiset varastot, johtuen osaltaan sen hitaasta aineenvaihdunnasta. Ihmisillä B12-vitamiinia on varastoituneena 1 – 2 vuodeksi, joskus jopa neljäksi vuodeksi. Koirien varastoiden kestosta ei ole varmaa tietoa, mutta luultavasti puhutaan kuitenkin alle vuoden ajanjaksosta johtuen koiran ylipäätään nopeammasta aineenvaihdunnasta. Tätä tukee se kuinka nopeasti koira kehittää puutosoireita esimerkiksi haimaongelmien myötä.
B12-vitamiinin puutoksen selvin oire on perniöösi anemia, koska uusia punasoluja ei synny kunnolla eikä riittävästi. Ihmisillä harvinaisempia oireita ovat olleet lihasheikkous, hedelmättömyys ja ihon liikapigmentoituminen. Pitkäaikaisen puutoksen pahimmat ongelmat esimerkiksi hermostossa eivät parane, vaikka saanti palautuisikin.
B12-vitamiinia tarvitaan myös homokysteenin muuttumisessa metioniiniksi. Se osallistuu muutoinkin proteiinien aineenvaihduntaan, sillä ilman B12-vitamiinia haaraketjuisten (BCAA) aminohappojen purku, katabolia, ei onnistu.
Jos epäillään B12-vitamiinin puutosta, niin se on selvitettävissä verikokeella.
Onko merkitystä imeytymiselle onko syöty B12-vitamiini syanokobalamiinia vai metyylikobalamiinia tai adenosyylikobalamiinia. Käsittääkseni kaksi viimeistä luonnollisemmassa muodossa ja joidenkin mielestä paremmin imeytyviä? Ja jos oletetaan, että sisäistä tekijää erittyy, että imeytyminen sen puolesta on mahdollista? Jossain keskustelussa törmäsin myös väitteeseen, että sisäisen tekijän puuttuessakin pieni osa imeytyy kun riittävästi on ylisaantia. Onko näin?
Vaatii aina sisäisen tekijän.
Se parempi imeytyminen on suhteellista. Onhan ne hiukan parempia, mutta ei oleellisesti. Enemmänkin… niin sanotusti tilastollisesti merkittävä, mutta ei käytännössä
Ero tulee siinä, että metyyli ja adesonyyli eivät ole kovinkaan stabiileja. Siksi syanoa käytetään — helpompi ja varsinkin halvempi tuottaa ja kestää logistiikan.
Enemmänkin noita laitetaan vastakkain luontaistuotepuolen toimesta, jotka eivät useinkaan käytä kobalamiinia, vaan sitä sisältäviä johdoksia.
Toki tuossakin on omat epävarmuutensa. Eihän sitä tiedetä josko oltaisiin samankaltaisessa tilanteessa kuin glukosamini HCL:n ja glukosamiinisulfaatin kanssa. Mutta kun paino on sanaparissa ei tiedetä niin ollaan enemmältikin scifin parissa kuin scitä tekemässä.
Olin ajatellut pistoskuuriin jälkeen jatkaa pillereillä ja kokeilla onko riittävä.
Varmaan se pitäis sit kontrolloida jossain kohti. Koskahan olis hyvä jos haluaa tietää imeytyykö pillerit?
Miksei koirilta mitata verestä B12 aktiivista muotoa? Eikö sille oo tutkittu viitearvoja vai eikö sitä muuten pysty mittaamaan? Ihmispuolelta googlailu kertoi, että monesti varastoarvo voi olla hyväkin, mutta aktiivisen muodon mittaus paljastaa puutteen. Tuntuu sitten koirilla tuon varastoarvon mittaaminen olevan ihan arpapeliä jos sama pätee koiriin.