Raakaruokinnassa on kautta aikain haikailtu yhden, kaikki tarpeet täyttävän lisäravinteen perään. Valitettavasti markkinoilla on vain yksi lisäravinne, joka täyttää tuon toiveen: kuivamuonat. Se ei kuitenkaan ole useimmille raakaruokkijoille vaihtoehto, ainakaan silloin jos kuivamuonat eivät ylipäätään sovi koiralle. Moisen one-size-fit-all lisän ongelma on kolmijakoinen, eikä yhtään niistä ole kyetty ratkaisemaan.

1. Metabolinen paino; koska ravintolisässä on vakiomäärä ravintoaineita, niin sitä olisi annettava erilaisella mittalusikalla riippuen koiran painosta, mutta koska ravintoaineiden määrä muuttuu eri tavalla metabolisen painon myötä, niin auttamatta jossain kohtaa yhtä saadaan enemmän ja toista vähemmän – tämä on kuitenkin harvemmin aito ongelma, mutta aito annostelu kylläkin
2. Tuotteen rakenne; kaikkea mahdollista, tai ainakin tärkeimpiä, on vaikea sekoittaa toisiinsa niin, että tuote pysyy tasalaatuisena. Kalsiumia tarvitaan jopa useita grammoja, kun taasen vaikkapa jodia gramman miljoonasosia. Makro- ja mikrokivennäisiä on käytännössä mahdoton sekoittaa ”paljaina” yhdisteinä niin, että raskaammat partikkelit, eli isoimmat eivät valuisia pohjalle. Tai päinvastoin, jos partikkelien kokoero on tarpeeksi iso, niin hieno jauhe valuu isompien välistä pohjalle. Sekoitukset on silloin kapseloitava tavalla tai toisella. Mikrokapselointi voisi olla ratkaisu, mutta se on kallista. Pillerimalli on mahdollista toteuttaa, ja edullistakin, mutta sillooin on pakko käyttää sideaineita, jotka lisäävät pillerin kokoa aineilla, joita ei sinällään tarvita. Puoli grammaa kalsiumia sisältävä pilleri on niin iso kapseli, että monella ihmisellä on vaikeuksia niellä niitä, ja 30 kg koiralle tarvittaisiin vähintään kolme.
3. Erilainen ruokinta; yksi-sopii-kaikille ajattelu on peritty kuivamuonista, joissa ruuat ovat rasvaa ja proteiinia lukuunottamatta aina samanlaisia. ”Laajakirjoisia” lisäravinteita tarvittaisiin kuitenkin käytännössä vain raakaruokinnassa, mutta mitään sellaista yhtenäistä ja kaikille samanlaista asiaa kuin raakaruokinta ei ole olemassa. Osa käyttää lihoja, joissa on luuta, osa ei. Osa käyttää maksaa, kun taasen osa luottaa ADE-liuoksiin. Joillakin on munuaista mukana ja joku ei voi käyttää merilevää.

Se, että ylipäätään koetaan tarpeelliseksi käyttää useita eri ravintolisiä, jonka takia haluttaisiin kaikki samaan purkkiin, juontuu muutamaan perusasiaan:

• sairasruokinta, jossa käytettävä ravinto on suppeaa ja pelätään puutteita – hyödynnä ammattilaisia, koska osa vajauksista on hyväksyttäviä ja lisäravinteiden laatu on olennaisempaa kuin mikrogrammatason tarkkuus saantisuosituksissa, mutta on tiedettävä koska ja missä. Siinä ei monituotteet auta.
• urheilevan lisäravinteet, joiden käyttö ei perustu ravitsemusvaatimuksiin, vaan muihin perusteisiin. Urheilevalle lisien käyttö on niin vaihtelevaa, että kannattaa lopettaa heti moisten perään haikailu. Lisäravinteet ovat aktiiviselle yhtä monisäikeinen asia kuin koulutustekniikoiden opettelu.
• laskematon ruokinta, jolloin lisien tarve perustuu oletuksiin sekä luuloihin, ei tietoihin. Useimmat eivät tarvitse ruokintaansa muita lisiä kuin sinkin ja D-vitamiinin, mahdollisesti E-vitamiinia, jolloin pari purkkia ei ole sen työläämpää kuin parin raaka-aineen käyttö ruokinnassa.

Jos raakaruokinnan vaatimat lisät tuntuvat vaikeilta, niin silloin kannattaa tutustua vaikka Maukkaan tarjontaan. Muiltakin valmistajilta on tullut/tulossa kilpailevia tuotteita, koska Maukkaan Kunto/Tarmo/Into kolmikko muutti raakaruokintaa väitteistä täysrehuista aitoihin täysrehuihin.

Aptus Multidog

Aptus Multidog mainostaa sopivansa täydennysrehuksi kaikille ruokintatavasta riippumatta ja täyttävänsä puolet koiran tarpeesta, mikäli annostusohjetta noudatetaan. Väite pitää sinällään paikkaansa, mutta antaa ymmärtää enemmän kuin mitä todellisuus on. Tämä johtuu siitä, että täydennyksen hyödyllisyys riippuu vain ja ainoastaan kahdesta asiasta:

• mitä koira syö
• paljonko Multidogia aidosti annetaan

Lähtökohta Multidogin ideologiassa ilmeisesti on, että sitä käytettäisiin ensi sijaisesti kuivamuonien lisänä tilanteissa, jossa omistaja haluaa koiralleen jotain määrittelemätöntä lisäbuustausta, vaikka tiineyden aikana. Toinen olettamus on, että koira saa täysin suunnittelematonta raakaruokaa – suomeksi pelkkää lihaa. Mutta silloinkin vastaan tule maininta täyttää puolet koiran tarpeesta. Mutta jo pelkästään sekin, että Multidog monivitamiini- ja hivenainelisänä täyttäisi edes puolet tarpeesta, olisi lohduttava ajatus ja helpottaisi ehkä aika ajoin raakaruokkijoiden elämää tilanteissa, joissa raaka-aineiden käyttö on rajattua – taas kerran suomeksi: ei voida käyttää luuta, maksaa tai munuaisia.

Tosin silloinkin ongelma piilee siinä, että vitamiinien ja mineraalien vajaukset eivät kohdistu kaikkiin ja yhtä suurissa määrissä. Ruokinnan yksi suurimpia meemejä on tasapaino. Sellaista ei ole. Tarpeet vaihtelevat tilanteiden mukaan ja kohdistuvat aina yhteen tai muutamaan ravintoaineeseen, mutta eivät muihin. Tasapainon illuusio on niin vahva, että se löytyy perusrakenteena aivan jokaisesta ruokintatyylistä, mutta lähtöisin se on kuivamuonista ja johtuu vain niiden ”tasalaatuisuudesta” – kaikkiin on lisätty suunnilleen samat lisät.

Katsotaan hieman mitä Multidog aidosti antaa, koska ravintolisämarkkinoilla mainoslauseet eivät välttämättä kulje aivan käsi kädessä todellisuuden kanssa. Verrataan Multidogin määriä suositusannoksella siihen, mitä 30 kg koira tarvitsisi NRC:n mukaan.

Yksinkertaistettuna Multidog on kalsiumlisä, josta saa hiukan muitakin hivenaineita ja vitamiineja. Kun valmistaja väittää, että se tyydyttää puolet eläimen päivittäisestä tarpeesta, niin sorrutaan kaunisteluun – joka on sievistelevä kiertoilmaisu sille, että väite ei pidä paikkaansa. Suositusannoksilla ylitettiin kalsiumin laskennallinen tarve ja kaikissa muissa jäätiin alle puoleen. Tämä pitää paikkaansa normaaleilla perusterveillä aikuisilla. Aptus mainitsee kuitenkin myös siitosnartut, ja niillähän Multidog ei täytä tarpeesta edes lähimaillekaan puolta.

Kaksi asiaa on silmiinpistävää. Ensimmäinen on kaliumin puuttuminen. Sitä tarvitaan kuitenkin enemmän kuin kalsiumia, ja se on tärkein elektrolyytti, joka vastaa nestetasapainosta sekä pH:n säätelystä. Magnesium on kolmanneksi tärkein mineraali luustolle ja lihaksiston toiminnalle elintärkeä – ellei välttämättä halua kramppeja – mutta se on magnesiumoksidina. Siitä ei saada magnesiumia hyödynnettyä, mutta on kylläkin tehokas ummetuslääke, joten toinenkin tärkeä mineraali puuttuu, vaikka se listalla näkyykin. Ripuliriskin suhteen on tietysti vain hyvä, että Multidog sisältää kuitenkin melkoisen vähän magnesiumoksidia.

Multidogin kohdalla on sama vakava puute kuin kaikkien muidenkin kohdalla, ainakin minusta. Kaksi tärkeintä yleiseen terveyteen vaikuttavaa suojaravintoainetta, joita on muutenkin vaikea saada ruuasta, mutta ovat lisinä edullisia, on jätetty täysin toissijaiseen rooliin. Ne ovat sinkki ja D-vitamiini. Sinkkiä saadaan suoralla laskennalla alle puolet tarpeesta, ja silloinkin on kyse NRC:n aivan liian alhaisesta tarvelaskennasta. Kun yritetään saavuttaa järkevämpi 2 mg/kgEP, niin Multidog ei apua tuo.

D-vitamiinin suhteen tilanne on vielä huonompi, aidolle ruokinnalle. Jos verrataan NRC:n suosituksiin, niin jäädään alle aika reippaasti vitamiinin kanssa, jota on vaikea saada ruuasta. Jos vertailu tehdään määrään 0,7 µg/kgEP, niin Multidog ei ole käytännössä mimmoinenkaan D-vitamiinin lähde.

Mainosteksteissä on kaksi hassua kohtaa. Ensimmäinen on uhkailu seleenillä, jolla varmistetaan se, että Multidogia ei anneta niin paljon, että se alkaisi olla varteenotettava lisä. Todellisuudessa Multidogilla ei seleenimyrkytystä saada aikaiseksi. Selvä asiavirhe taasen on väittää E-vitamiinin varastoituvan. Sitä se ei tee.

On myös huomattava, että Multidog sisältää paljon sinällään hyödytöntä, jolla saa kylläkin pidennettyä listaa ja varmasti kutkutettua ostajien tervellisyys- ja multituotehaluja: foolihappo, biotiini, C-vitamiini, karnitiini ja DL-metioniini.

Kaiken kaikkiaan Multidogia voi käyttää täydennysrehuna, jos kalsium on otettava purkista. Kaikille muille se on käytännössä hyödytön, ellei halua yliannostaa kalsiumia reippaasti. Ongelma tulee vain siinä, että moista tuotetta haluavat käyttää sellaiset, jotka hakevat ratkaisua yhdestä purkista, eikä se auta. Edelleenkin kalium, magnesium, sinkki ja D-vitamiini on katettava muilla tuotteilla.

Mutta lause ”Koira tarvitsee lisäravinteita, jos epäillään, ettei se saa riittävästi” paljastaa kohderyhmän: kaikki omistajat, jotka perustavat ruokinnan luulolle, ei tiedolle. Aptuksen eduksi on toki sanottava, että he neuvovat huomioimaan ruuan ravintosisällön, ja se Multidogin eräällä tapaa pelastaakin – sitä käytetään täydentämään asioita, joita ei useinkaan tarvitse täydentää. Ollaan turvallisilla vesillä.

Mezotrace

Katiskan naamakirjaryhmässä kysyttiin iHerbissä myynnissä olevan monimineraali/vitamiinivalmisteesta Mezotrace. Tuote lupaa paljon. Puolikas teelusikallinen tarjoaa kaikki perusmineraalit noin 10 kilon koiralle. Kalsiumin perustarve olisi tuossa painossa noin 730 mg ja puolikas teelusikallinen antaa 380 mg, niin väite romahti samalla hetkellä. Toki on muistettava, että valmistaja suosittelee sitä lisättäväksi täysrehuun, jolloin aidolla ravintosisällöllä ei ole edes merkitystä. Vitamiinimaailma on otettu köyhemmästä (ja halvemmasta) versiosta panimohiivaa, ja se näkyy kohtuullisen alhaisina vitamiinimäärinä.

Siirretään Mezotrace siihen käyttöön, jossa sitä de facto käytettäisiin, eli raakaruokinnan lisäksi oletuksella, että se paikkaisi ruuan puutteita. 30 kilon koira, teelusikallinen ja toive, että edes puolet kalsiumin laskennallisesta tarpeesta saataisiin purkista ja muut sitten kaupan päälle, tasapainoisesti.

Taulukko kertoo surullisen tarinan. Mezotrace ei kelpaa kuin magnesiumlisäksi ja tässä on koukku takana, jonka takia mineraalisisältö on mitä on. Se on savea ja vanhaa sellaista, eikä sen magnesium ole sellaisenaan liukenevassa muodossa, eikä myöskään käytännössä hyödynnettävissä. Se on niin vanhaa merenpohjaa, että kyseessä on maata, hiekkaa tai multaa – miksi sitä sitten kukakin haluaa kutsua. Siihen on sitten sekoitettu hiukan hiivaa joukkoon, purkitettu ja laitettu myyntiin. Saman saa kun tekee maaperäanalyysin viljavuustutkimuksessa ja kaivaa lapiolla koiran kuppiin.

Tuoteselosteessa on hauskakin piirre. Se sisältää DNA:ta. Olipa yllättävää hiivatuotteessa.

Anibio Barf Complex

Anibio Barf Complex on suunnattu kissoille, mutta osa pienempien koirien omistajista käyttää sitä myös ajatuksella, että jos se sopii kissoille, niin se sopii myös koirille. Ajatus on aivan oikea, mutta kyse on lähinnä siitä, että sopiiko se kissoillekaan. Unohdetaan kissat ja katsotaan täyttääkö tuote myyjien vakuutukset sen olemisesta erinomainen lisä raakaruokinnassa.

Valmistusainelista on veikeä. Herajauhe (osittain uuttamaton), kuivahiiva, nokkonen, fenkoli, anis, kumina, koivu, islannin jäkälä, puristettu omena, dekstroosi, porkkana, pellavansiemen, magnesiumfumaraatti, kalsiumkarbonaatti, kalsiumkelaatti, pellavasiemenöljy, kaliumkloridi, silikoitu vesi. Jos tuosta karsitaan epäolennainen ja hyödytön pois, koivu ja jäkälä, niin hyödyllisiä ovat

• hera proteiinin lähteenä
• hiiva B-vitamiinien lähteenä, jos kyseessä on panimohiiva
• magnesiumfumaraatti, kalsiumkarbonaatti, kalsiumkloridi ja kaliumkloridi hyödyntävät jonkun verran kutakin mineraalia.

Dekstroosi eli rypälesokeri on toki hyödynnettävissä nopeana energiana, mutta muutoin täysin tarpeeton. Se onkin mukana vain makeuttamassa, lisäämässä maistuvuutta.

Barf Complex kertoo myyjien sivuilla ravintosisällön, joka on otsikoltaan aivan muu kuin lisätyt aineet. Tai sitten se voi olla, mutta se voi olla myös valmistajan näkemys ravintosisällöstä, joka silloin voi pitää tai voi olla pitämättä paikkaansa. Nimittäin jos ravintosisältö on laskettu mm. koivusta (mitä se sitten onkaan, halkoja ehkä), jäkälästä (jota poro voi hyödyntää) tai sulamattomasta porkkanasta, niin proteiinia, kuitua ja sokeria lukuunottamatta tuo voidaan unohtaa ravintolisänä.

A-vitamiinia 240 000 IU (71 000 µg), B1-vitamiini 120 mg, B2-vitamiinia 60 mg, B6-vitaminia 60 mg, B12-vitamiinia 1200 mcg, C-vitamiinia 2000 mg, D3-vitamiinia 15 000 IU (375 µg), E-vitamiinia 1800 mg, Molybdeeni 12 mg, Biotiini 500 mcg, Betakaroteeni 400 mg, Nikotiinihappo 320 mg, Foolihappo 200 mg, Pantoteenihappo 200 mg, Koliinikloriini 400 mg, Inositoli 400 mg, Lesitiini 400 mg, Sinkki 2000 mg, Rauta 1200 mg, Mangaani 500 mg, Kupari 400 mg, Jodi 12 mg, Koboltti 8 mg, Seleeni 4 mg.

Tietenkin unohdetaan kertoa, että missä määrässä nuo ovat. A- ja D-vitamiinin määrät antaisivat ymmärtää, että kyse on kilosta, joten niin kauan kun muuta ei tiedetä, niin oletetaan per 1000 g.

Koska A-vitamiinia on eniten, niin verrataan kaikkia muita siihen.

D-vitamiinissa huomioin suluissa NRC:n määrät, mutta tein loppulaskut 0,7 µg/kg oletuksella.

Jos ilmoitettu ravintosisältö on luotettava, niin Barf Complex on kelvollinen täydentäjä, jos A-vitamiinia ei saada muualta. Tuote on muilta osin rakennettu aika hyvin täyttämään metabolisen painon mukaiset määrät per gramma A-vitamiini lukuunottamatta, jossa gramma riittää elopainolle – ja tässä on myös sen heikkous.

Koska A-vitamiinia on noin kaksi kertaa yli tarpeen, niin annos täytyy olla puolet. Silloin kaikkia muita saadaan (D-vitamiinia lukuunottamatta) noin 40 % tarpeesta. Tämä olisi hyväksyttävää täydennysrehulle, koska oletettavasti kaikkea muuta saadaan ainakin jonkun verran, jos A-vitamiinin kohdalla noudatettaisiin samaa ideaa.

Toki Barf Complex on tehty kissoille, joilla on korkeampi A-vitamiinin tarve, mutta se olisi niillekin liian korkea. Joten taka-ajatuksena lienee ollut tilanne, että maksaa ei voida käyttää, jolloin tuote alkaa puoltaa paikkaansa.

Kun 700 gramman purkki maksaa Suomessa noin 25 euroa, niin purkin riittävyys päivinä on helppo laskea jakamalla purkin koko koiran metabolisella painolla. Kuten vaikka esimerkkikoiran tapauksessa 700/12=58 eli purkki ei kestä aivan kahta kuukautta. Silloin päivähinnaksi tulee vajaa 50 senttiä. Se on hieman paljon, jos koiran varsinainen ruokinta maksaisi esim. alle 2 euroa päivä.

Mutta. Koska A-vitamiinia lukuunottamatta kaikkea muuta saadaan hieman vajaa puolet, niin silti joudutaan ostamaan erikseen lisää mm. sinkki ja D-vitamiinia, jolloin kustannukset nousevat. Kaikesta huolimatta tuo voisi olla harkitsemisen arvoinen lisä, jos

• kustannukset eivät ole ongelma
• koira ei syö maksaa
• ilmoitetut ravintoarvot pitävät paikkaansa

Mainoslause ”Barf complex sisältää kaikki välttämättömät vitamiinit ja kivennäisaineet luonnollisessa muodossa” ei aivan pidä paikkaansa.Jos unohdetaan saksalaisten omituinen tarve mainostaa luonnollisuutta, niin Barf Complex ei kerro paljonko on sellaisia pikkujuttuja kuin kalsium, kalium ja magnesium.