Minulla on tapana vilkaista Katiskaan tulevat linkit. Lähinnä siksi, että kiinnostaa tietää minkä tyyppisissä keskusteluissa Katiskan sisältöä käytetään. Myönnetään, uteliaisuus kohdistuu myös linkitysten sävyyn. Bongasin eräältä foorumilta (outoa, kohtuullisen asiasävyisestä ketjusta) alla olevan lainauksen. En merkitse kirjoittajaa – mainitkoon itse itsensä kommenteissa, jos tuntee halua tulla julkisuuteen.

En esimerkiksi kyseenalaista Jaken tietotaitoa: sitä varmasti riittää, mies ajattelee omilla aivoillaan ja käyttää suhteellisen asianmukaisia lähteitä taitavasti. Katiska on ihan hyvä keino suodattaa uusinta tietoa, kokemuksia ja spekulaatiota koirakansalle. Ja sillä on näemmä myös tehonsa (ja haittansa), sillä en täälläkään ole saanut kovin montaa fiksua kommenttia, mutta sitäkin enemmän linkkejä Katiskaan aiheella ”kato täältä, se kertoo kaikki vastaukset kaikkeen!”. Mennäänkö nyt siis siihen, että ennen koiranruokasäkkien kylkiä ja barf-foorumeita sokeasti lukeneet ihmiset siirtyvät vain sokeasti lukemaan Katiskaa, vieläkään pureskelematta yhtään?

Kirjoittaa asiaa, aika pitkälle. Tai kysyy oikeat kysymykset Katiskan suhteen, jos se niin halutaan tulkita.

Kyllä, minulla on poleeminen tapa kirjoittaa. Kyllä, minulla on kohtuullisen selvät mielipiteet. Aivan, en todellakaan pelkää tuoda niitä esille. Pitää paikkaansa, minulla on kärjistävä tapa ilmaista itseäni. Ihmisiä täytyy potkia persuksille, ravistaa hereille. Koomassa kun on vaikea ajatella.

Katiskan perusidea on nimenomaan saada ajattelemaan omilla aivoillaan. Kyseenalaistaa ne tuhannet uskomukset, jotka koiramaailmaa rivaa. Tuoda esille tutkimuksia, faktaa ja niihin perustuvia tulkintoja. Sekä olla estradina omille näkemyksilleni.

Mutta onko kirjoittaja väärässä (ja samalla myös minä) siinä suhteessa, että ihmiset uskoisivat kritiikittä mitä Jagster Katiskassa selittää? Vai saavatko kirjoitukseni ihmiset pohtimaan ja miettimään; ovatko ihmiset kykeneviä erottamaan minun mielipiteesi asiasta?

Kommentoikaa.