Katiska on kohtuullisen vanha rakennelma, jota on tehty ja purettu matkan aikana melkoisestikin. Se on aiheuttanut sen, että sisällön sillisalaattimaisuuden lisäksi rakenne on aivan mitä sattuu. Kategoriat on oikeammin tehty äkkinäiseen tarpeeseen valikoiden rakentamista varten ja avainsanat eli tagit ovat tulleet ja menneet. Joten jos olet pedantti ja järjestelmällinen luonne, niin tiedon löytäminen pelkästään taksonomian kautta voi olla haastavaa.

Koira on huono hakusana koirasivustolla; se kattaa lähes kaikki haut

Soppaa sotkee lisäksi tekniikka. Alustana käytetty WordPress on tällä hetkellä nettimaailman suosituin sisällöntuottoalusta, mutta silläkin on omat omituisuutensa. Yksi sellainen on hankaluus laittaa artikkeita useampaan kategoriaan. Se onnistuu, mutta WordPress luokittelee silloin artikkelin suhteessa muihin luokkiin aakkosissa ensimmäisen kategorian mukaan.

Ongelmaa ei sinällään olisi, jos kykenisin tekemään juttuja vain tiukasti yhteen aihealueeseen liittyen. Mutta jos kirjoitan pennun kasvuhäiriöistä, niin asiaan on pakko liittää myös jalostus, liikunta ja ravitsemus – joten mihin noista neljästä ehdokkaasta jutun asetan? Paitsi että kategoria vaikuttaa siihen mistä sinä lähden asiaa etsimään (joka pitäisi toki olla ykkösprioriteetti), niin se vaikuttaa siihen mitä muuta aiheeseen liittyvää tarjotaan.

Katiskasta asiat löytyvät kolmella eri tavalla:

• kategorioiden eli luokkien mukaan
• tagien eli avainsanojen mukaan
• haulla, sivusto ja Google
• löytöretkeilevä surffaaminen olisi neljäs

Kategoriat

Luokkia on paljon. Aivan liikaa. Sekä väärin tehtyjä. Olen tehnyt ne aikoinaan hölmösti miettien oman toiminnan kautta, mikä on (minulle) loogisin tapa järjestää asiat käytetyn tekniikan asettamissa rajoissa. Ihmiset kuitenkin hakevat tarpeensa mukaisesti, malliin miten pentu pitäisi ruokkia tai mikä rauhoittaa vanhan koiran vatsan toimintaa. Nuo sitten löytyvät iloisessa selamelskassa eri kategorioista riippuen, että olenko minä ajatellut asian liittyvän ikäkauteen, ruokintatyyliin, ravintoaineiden saantiin vain sairauksiin.

Koska vaatimus siitä, että sinun pitäisi osata miettiä mitä minä olen ajatellut joskus, on hiemankin epärealistista. Siksi luokkiin kannattaa suhtautua vain ikäänkuin hyvinkin summittaisina pääotsikkoina. Jos asiaa ei löydy yhdestä, niin se voikin piileskellä toisessa.

Aidosti luokat eivät ole suurimmalle osalle ylipäätään käyttökelpoisia. Ne auttavat vain minua sisällön ylläpitämisessä. Tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että nykyään noin 85 prosenttia kävijöistä käyttää puhelinta. Heillä näkyy luokka vain ja ainoastaan jo avatun jutun murupolussa, ei muualla. Isoilla ruuduilla näkyy vasemmassa sivupalkissa kilometrin mittainen luettelo luokista.

Juurikin luokkaluettelon pituuden takia, ja että se näkyisi sivun alaosassa, jonne aika harva mobiilikäyttäjä kurkistaa, se on piilotettu puhelinkäyttäjiltä.

Avainsanat

Jos kategoriat ovat jakamassa sisältöä pystysuunnassa (ruokinta – lisät – vitamiinit – D-vitamiini), niin avainsanat eli tagit ryhmittävät asioita vaakatasossa. Kuten että D-vitamiini esimerkiksi voisi olla tagattu kasvuun, immuniteettiin ja luustoon. Silloin avainsanan kasvu takaa löytyisi kaikki jutut, jotka liittyvät oleellisesti (kirjoittajan mielestä) kasvuun aivan riippumatta mihin kategoriaan jutut on ympätty.

Avainsanat näkyvät heti otsikon alla kirjoittajatietojen jälkeen. Niistä pääsee nopeasti saman aihealueen koosteisiin. Omalla tavallaan avainsanat ovat siten ehkä tärkein työkalu sen jälkeen, kun on päässyt ensimmäiseen haluamaansa juttuun.

Tai voisi olla. Avainsanojen toimivuus kun edellyttää, että jutuissa olisi oikeat tagit – ja näin ei valitettavasti aina ole. Mutta tilanne korjaantuu ja paranee koko ajan.

Valikot

Valikot kytkevät nuo kaikki yhteen, jotenkin. Suurin osa ei käytä valikoita. Mobiilit eivät oikeastaan koskaan, ja osaltaan ymmärrän sen. Kun isoilla ruuduilla kattava valikko on yhdellä silmäyksellä näkyvissä ja saa hahmotettua missä on mitäkin, niin mobiilien hampurilainen on enemmänkin rikos käytettävyyttä vastaan.

Siksi Katiskan valikot ovat minimaalisin mahdollinen. Niistä pääsee liikkelle, mutta aika harvoin valikkokohdista pääsee suoraan perille.

Haku

Haku on tärkein ja tehokkain tapa löytää tietoa, oli kyse sivustosta tai Googlesta. Käytä sitä.

Mobiilikäyttäjillä hakutoiminto on piilossa hampurilaisen takana. Ei taaskaan käytettävyyden huippu, mutta säästää ruututilaa. Isoilla ruuduilla haku löytyy sivupalkista ja suurennuslasina valikon vierestä.

Katiskan hakutoiminto on tehokkaampi kuin monilla muilla sivustoilla, mutta se ei kykene samanlaisiin ihmeisiin kuin Google (saattaa johtua siitä, että Googlella on erilaiset resurssit ja pahuksesti enemmän rahaa…). Joten Katiskan haku on hieman rajoittunut:

• haku hakee vain tekstistä kirjoitusmuodon mukaan
• haku ei osaa murretta eikä erilaisia lempinimiä tai muita vakiintuneita lyhenteitä (osassa olen tehnyt säätöjä, eli nappula löytää kuivamuonan)
• haku ei ymmärrä kirotusvirheitä
• haku ei osaa tarjota korvaavaa, jos ei löytynyt, mutta jokin saattaisi mennä lähelle

Joten jos haet jotain yleistä, kuten vaikka ’ruoka’, niin osumia tulee tuhottomasta. Ihan siksi, että niin monessa on mainittu sana ruoka. Sapuska antaa vähemmän osumia, koska osassa blogahtavia on käytetty moista outoa ilmaisua. Sen sijaan 50/50 antaakin jo kootummin.

Haku osaa hakea sanan osia, mutta ei mene yhdyssanaviivan yli. Siksi sinänsä järkevä haku ’be’ ei tuo osumia (nykyään tuo), mutta be- tai be-vitamiini olisi antanut mitä luultavasti haettiin.

Joten kun haku ei löydä jotain, niin syy on joko/tai

• väärin kirjoitettu sana
• sanamuotoa ei löydy, vaikka asiaa olisikin aiheesta
• juttua ei ole kirjoitettu

Syyt löytymättömiin ovat muuten juurikin tuossa järjestyksessä.

Seuraan enemmän tai vähemmän aktiivisesti hakuja. Jos näen, että haetaan jotain, josta ei ole kirjoitettu, ja jos se oletettavasti herättäisi yleisempää mielenkiintoa tai herättää minut, niin aihe menee työlistalle.

Samaten jos huomaan, että säännönmukaisesti tehdään jokin kirjoitusvirhe tai haetaan erilaisella termillä kuin mitä kirjoittajat – useimmiten siis minä – käyttävät, niin saan asian järjestettyä taustalla.

Tarkoittaa sitä, että epäonnistunutkin haku auttaa, vaikkakaan ei heti. Samalla tavalla kuin aina ärsyttävä 404 Not Found auttaa korjaamaan kuolleen linkin, vaikka se ei juuri sillä hetkellä auta.

Kannattaa muuten tehdä aloitus foorumille, jos/kun Katiskan aiheista ei mitään tarpeellista löydy. Toki Facebookin ryhmäänkin voi ja saa kirjoittaa, mutta ei sieltä enää huomenna mitään löydä. Foorumilta löytää.