Ruokintapäiväkirja
Kun koiralla on hiivaa, närästystä tai allergiaa, niin ainoa tapa selvittää oireiden aiheuttaja ja parannus on pitää ruokintapäiväkirjaa.
Kun koiralla on hiivaa, närästystä tai allergiaa, niin ainoa tapa selvittää oireiden aiheuttaja ja parannus on pitää ruokintapäiväkirjaa.
Koiran närästys voi olla myös stressipohjaista. Silloin vatsa- ja suolisto-ongelmien aiheuttaja on omistaja, harrastukset ja asuinpaikka. Niiden muuttaminen voi olla mahdotonta ja tärkein työkalu on ruoka. Silti koiralta ei saa vaatia liikaa.
Koiran närätyksen syy on selvitettävä ennen kuin sitä voidaan hoitaa. Hoito on sen jälkeen hyvinkin suoraviivaista.
Koira saattaa oksentaa herkästikin tyhjän vatsan takia. Se voi olla oire jostain sairaudesta tai sitten koira vain oksentaa pientä nälkäänsä.
Koiran närästykselle voi olla monta syytä. Niiden löytäminen voi olla yhtä vaikeaa kuin edes päättää, onko närästys yleistynyt koirilla vai ei. Stressi ja huono kunto yhdessä sopimattoman ruuan kanssa altistavat.
Koirien syysnärästys, tai ylipäätään syklinen säätilaan tai vuodenaikaan liittyvä närästys tai vatsan löysyys on tunnettu asia. Se, että mistä moinen johtuisi, onkin sitten aivan arvailujen varassa.
Hapankaalia väitetään koirien ruokinnassa maitohappobakteerien lähteeksi. Ei se ole. Se on huonosti sulavaa kuitua.
Kaffepaussi uhrataan tällä kertaa koirien allergioihin, jotka ovat kylläkin minusta enemmän IBS-tyyppistä eli samantapaista kuin ihmisillä on ärtyvän suolen oireyhtymä. Suurin syypää lienee ”vain” sopimaton ruoka, jossa sopimattomuuden aiheuttaa sulamaton osa ja sen vaikutus paksusuolen bakteerikantaan. Nyanssina mainitaan pihlajanmarjat ja niiden sulavuus käytännön eläinkokeen perusteella – koirat varastivat niitä. Olin kiltillä tuulella, enkä maininnut sanallakaan kasvattajien jalostusvalintojen merkityksestä lisääntyvissä ruokaongelmissa, tai että heidän toimintatapansa saattaisivat altististaa sille, joka koirien allergioina ymmärretään.
Melatoniini on elimistön oma hormoni, joka säätelee unen ja valveen rytmiä. Aivoissa sijaitseva käpyrauhanen erittää melatoniinia, joka säätelee unen ja valveillaolon rytmiä silmien kautta saadun valon määrän mukaan.