Koiran raakaruokinta FAQ: Top-10
Koiran raakaruokinta on helppo toteuttaa. Joten kerrataan mitä raakaruokinta on ja mitä se ei ole.
Koiran raakaruokinta on helppo toteuttaa. Joten kerrataan mitä raakaruokinta on ja mitä se ei ole.
Koirien ruokintaa syytetään välillä vaikeaksi avaruus- ja rakettitieteeksi. Koiran raakaruokinta on helppoa ja sen oppiminen niin, että koira saa mitä koira tarvitsee, vie vain muutaman minuutin.
Lihojen rasva pitää koiran terveenä ja kunnossa. Siksi rasvattomia lihoja pitäisi käyttää vain jos on ehdoton pakko.
Kaikki tavat ruokkia koiraa perustuvat lihaan. Vegaaniratkaisut ovat oma maailmansa, mutta silloin kyse ei ole ruokinnasta, vaan eläinsuojelullisesta ongelmasta. Kuivamuonat mainostavat itseään milloin lihan osuutena proteiineista, milloin suhteellisena määränä raaka-aineista, olkoonkin, että toteutus välillä ontuu. Koiramaailman ainoa konsensus koskeekin lihaa koiran tärkeimpänä ruoka-aineena. Siihen se herttainen yksimielisyys sitten loppuukin.
Päätin illan kuluksi askarrella parit kaaviot, koska kuva on useimmiten havainnollisempi kuin tuhat sanaa. Päätin siis tolppakaavioiden avulla verrata ruokintamallien eroja ravintoaineiden osalta.
Esimerkkinämme on jälleen kivasti se 30kg perusaktiivinen koira, ja vaihtoehtoiset ruokinnat ovat:
Tiesittekö, että yksi kananmuna on niin jumalaton ravintopommi, että yksi kuorineen 60 grammaa painava muna vastaa noin sataa grammaa lihaa – proteiinipitoisuudeltaan? Jos tiesitte, niin tiedätte hieman enemmän kuin minä ja suosittelisin siinä vaiheessa liittymistä Katiskan Koiran ruokinta: Perusteet-koulutukseen. Se on ilmainenkin.
Koiran ruokaan on lisättävä niitä vitamiineja ja mineraaleja, joita koira ei muutoin saa riittävästi ruuastaan.
Raakaruokinnassa lihoiksi lasketaan kaikki (myös sydän ja kieli) paitsi maksa, haima ja munuainen (ja toki maha ja keuhkot, jotka ovat pelkkää sidekudosta). Valitset jonkun lihan jota annat. Yhden kerran viikossa laitat noin puolet siitä sisäelinseosta tai maksaa (nauta) noin gramman per EPkg ja yhden-kaksi kertaa viikossa korvaat sen kalalla (lohi, seiti, silakka, muikku mikä nyt sattuu maistumaan). Vaihda lihaa aina välillä, niin että koira saisi monipuolisesti kaikkea. Tarkkaa se ei kuitenkaan ole, meillä mennään sen mukaan mitä on pakkasessa milloinkin.
Kuinka paljon koiran pitää syödä jotakin, jotta se saa tarpeensa täytettyä? Tätähän on sivuttu jo aiemmin, mutta käydään asia nyt läpi ihan kunnolla, ja otetaan esimerkiksi ne ikuiset murheenkryynit, sinkki ja D-vitamiini.
Monelle raakaruokkijalle tai raakaruokintaa aloittaville tulee kauhea ongelma sopivien treeninamien löytämisestä. Jos ei ole mitään terveydellistä estettä, niin niitä samoja ja ihania kaupan (sydämen tai luun muotoisia) nameja voi toki käyttää edelleen – ei se mitenkään pilaa raakaruokintaa. Omituinen käsitys sinänsä.
Koiran on saatava ruuastaan kaikki tarvitsemansa vitamiinit, hivenaineet ja rasvat.
Tein kesän aikana oman kyselyni raakaruokinnasta, sillä MUSHin kysely , tai oikeammin Helsingin yliopisto sen toteutti, antoi mielestäni harhaanjohtavia tuloksia. Hirvittävän positiivisia nimittäin.
Raakaruokinnan aloittaminen on aihe, josta väännetään keskustelupalstoilla joka päivä vähintään pari kertaa päivässä. Eli väännetäänpä tämä nyt sitten rautalangasta, ja askarrellaan linkitettävään muotoon. (lisää…)
Kaffepaussi pohtii paljonko koira tarvitsee lihaa. Oleellinen perusasia, kun aiheena on koiran raakaruokinta.
Yksi yleisimmistä periaatteellisista kiistoista sen lisäksi, että syökö susi hirven vatsalaukun ja onko naudanmaha erinomaista ruokaa koirilla, on että onko koira lihansyöjä vai sekasyöjä. Kaikkiaan kyse on enemmänkin teoreettisesta luokittelusta kuin aidosta ravitsemuksellisesta kiistasta.
Koiran suolisto, ulosteen koostumus ja nestetasapaino vaatii kuitua tai jotain, joka toimii kuin kuitu.
Kivipiira eli linnun lihasmaha lasketaan usein barf-sovelluksissa sisäelimiin kuuluvaksi, mutta oikeammin se kuuluu lihaksiin kuten sydänkin – varsinkin ravitsemuksessa. Kivipiiraa on käytetty Suomessa kohtuullisen vähän, mutta muualla maailmassa sitä ei koirien ruuaksi tuhlata, vaan se kokataan ihmisille.
Broileri on eniten käytetty liha koirien ruokinnassa. Siksi kannattaa ymmärtää mitä sana broileri tarkoittaa.
Barf perustuu kolmelle tukijalalle. Varsinainen on lihaisat luut – 60 – 80 % – ja ilman niitä barf ei ole barffia, eikä terveellistä jos barf-luennoitsijoita uskoo. Toisena on lihat ja elimet, jotka ovat koiran pääasiallinen bakteerien ja entsyymien lähde – taas kerran barffin perusoppien mukaan. Kolmas, jota annetaan yhtä paljon kuin lihaa, on kasvissose. Soseutettu ja pakastettu raakatuote, josta koira saa barffin oppien mukaan vitamiineja ja mineraaleja. Katsotaan infograafista mitä tekijöitä perusravitsemukselle kasvissose aidosti antaa.
Munuaisia ei Suomessa käytetä sellaisenaan paljonkaan koirien ruokinnassa. Poikkeuksen muodostavat teurastamoiden ns. sisäelinseokset, joista munuaista kylläkin löytyy.
Maksa on koiran varsinainen superfood ja sitä pitäisi antaa jokaiselle koiralle riippumatta syövätkö ne raakaa vai kuivamuonaa.
Kuivamuonia ja raakaruokintaa verrataan usein. Kummassakin on plussansa ja miinuksensa, mutta ylipäätään niiden suorat vertailut ruokintaan ovat vaikeita, koska käytännön tasolla on vain yksi yhteinen tekijä: kumpaakin syödään. Tarkoitus olisi antaa jotain mittakaavaa aloittelevien raakaruokkijoiden peruskysymykseen: kuinka paljon annetaan.
Barf on huono tapa ruokkia, mutta se on mahdollista muokata koiralle sopivaksi. Silloin se on tosin raakaruokintaa.
Kemisti ei ole ravitsemuksen osaaja, ainakaan tässä tapauksessa.
Kananmuna sisältää käytännössä kaikkia tarvittavia ravintoaineita, mutta ei mitään riittävästi.
Jostain oudosta syystä minulta kysellään koko ajan miten meillä koirat ruokitaan. Saattaa liittyä jotenkin tapaani arvostella tasapuolisesti kaikkia tyylejä[ref]toim. huom. kirjoitettu ennenkuin koirien ravitsemuksesta tuli täysipäiväinen ammatti[/ref]. Oikeammin kylläkin niiden katteettomia lupauksia, ylilyöntejä ja luuloja – mutta yhtä kaikki nuo niputetaan aina koko tyylin arvosteluksi.
Unohdan taas kerran hyvät tavat ja nettiketin, ja kopioin erään foorumipostauksen sekä oman vastaukseni siihen. On aivan pakko, koska tämä on tyyppipuhdasta barffaamista arkipäivän tasolla – paitsi, että kirjoittaja antaa myös lihaa. Ns. broikunsiipibarffaajathan eivät lihaan rahojaan tuhlaa.
Koirille menevä liha on aina ihmisille suunnattua tuotantoa, mutta se ei tarkoita, että liha olisi ihmisille kelvollista.
Kouluissa on opetettu ravintoympyrä, mitä kaikkia ravintoaineita ihmisen on saatava päivittäisestä ruuastaan – tai edes hieman pidemmällä aikavälillä. Koiralla tämä ympyrä on hieman erilainen.