Tarkastuslista on alunperin tehty greyhoundeille. Videolla esitetään selitettynä miten koira venytellään niin, että samalla löydetään mahdolliset jumit ja alkavat ongelmat. Ohjelma on suoraan siirrettävissä mille tahansa rodulle. Esimerkiksi agilityharrastajien ja metsästäjien olisi vähintäinkin suotavaa opetella samat käytännöt.

Rutiinitarkistuksen tavoite on

• löytää kaikki poikkeavuudet seisonnassa , jotka voivat johtua vammoista
• löytää kaikki muutokset rakenteessa ja vartalon muodoissa, jotka voivat johtua vammoista
• löytää kaikki vajavaisuudet nivelten normaalista liikkeestä
• löytää kaikki kivut, jotka liittyvät nivelten muutoin normaaliin liikkeeseen
• vähentää lihasten ja hermotuksen jännitystä

Tämän päätarkoituksina ovat havaitseminen ja käsittely. Mikäli löytyy ongelmia, niin hoito on helpompaa sekä tehokkaampaa, koska omistaja kykenee suoraan kertomaan missä kaikki ei ole kohdallaan. Silti iso osa alkavista ongemista on hoidettavissa ohjelmaa soveltamalla

Ennen kuin alat käsittelemään koiraa, niin muista muutama perusasia.

• Älä koskaan käytä voimaa, mutta liialla silittelyllä ei saavuteta mitään
• Älä koskaan väännä raajaa yli liikkumisrajan
• Seuraa kipumerkkejä
• Jos on riski kivusta, niin varo puremista; kuonokoppa ei ole koskaan väärin
• Vain tekemällä oppii

Viiden minuutin tarkistusohjelma

Ohjelma on nopea tapa selvittää onko koiralla kipupisteitä, aristuksia tai jäykkyyksiä. On kuitenkin muistettava, että se on vain yksi työkalu muiden joukossa. On tärkeää tarkkailla koiraa koko ajan, varsinkin sen liikkuessa vapaana. Silloin nähdään

• miten se vaihtaa askellajeja
• peitsaako se
• pystyykö koira kääntymään molempiin suuntiin ja
• miten se muuttaa liikkumisen tempoa; kiihdytyksiä ja jarrutuksia.

Tarkempi liikkeen tarkistus tehdään kuitenkin hihnassa ja siihen vaaditaan aina kaksi ihmistä seuraamaan koiraa.

On muistettava, että tarkistusohjelma on nimensä mukaisesti koiran tarkistamista ja ongelmien etsimistä. Se ei ole sellaisenaan hoitoa. Samalla toki kyetään hoitamaan lieviä jumeja, laukaista triggereitä ja suorittaa venytyksiä, mutta varsinainen hoito vaatii laajempaa käsittelyä.

Perustarkastus

Asento ja ulkomuoto

Tämä on helpompi tehdä kahden ihmisen voimin, on epävarma olo eikä luota omiin kykyihin havaita poikkeavuuksia. Toinen voi seistä suoraan koiran edessä ja tehdä vaiheen tarkastukset, samalla kun itse pitää koiraa paikallaan. Jos koiraa on pidettävä aloillaan, niin muista, ettet tue sitä tai muuta sen luonnollista asentoa. Älä käytä valjaita. Valjaiden paino saattaa muuttaa koiran asentoa. Sama tapahtuu, jos koira hiukankaan väistää painetta kainaloissa. Toki sama asia pätee painavilla kaulapannoilla. Hihnaa ei kannata käyttää. Ensinnäkin se on tiellä ja toiseksi roikkuvan hihnan paino voi myös kääntää koiraa.

Koiran on seistävä tasaisella alustalla. Asento välittömästi väärin, jos koira seisoo vinolla tai epätasaisella alustalla.

• Ovatko varpaat samankokoiset ja -malliset?

Tarkista kynnet, kannukset (jos koiralla on), nivelet, varpaiden asento lattiaa tai maata vastaan. Etsitään mm. haljenneita tai murtuneita kynsiä, tulehtuneita kynsivalleja (turvotukset) tai sijoiltaan menneitä tai murtuneita varpaita

• Seisooko koira etujaloillaan tasaisesti, niin että paino jakautuu molemmille etujaloille?

Kun koira seisoo tasaisesti kaikilla neljällä jalallaan, niin 2/3 painosta on etujaloilla ja loppu kolmannes on takajalkojen varassa. Vaakaa ei voi käyttää, mutta pienen harjoittelun jälkeen painoeron näkee koiran asennosta.

• Ovatko molemmat ranteet samankokoiset ja -malliset sekä samassa asennossa?

Tulehtunut ja kipeä ranne on turovoksissa ja siinä on selvä lämpötilaero. Koira keventää kipeää raajaa.

• Ovatko kyynärpäät samassa asennossa ja lähellä vartaloa?

Kyynärpäiden pitäminen erossa ulkona vartalosta ennustaa nivel- tai lihasvammaa, joka johtavat

• ”track legiin”, joka syntyy kun etujalka osuu takajalan sisäreiteen. Kyseessä on siis iskusta syntyvä hiertymä tai ruhje.
• kaarrejuoksu- ja kääntymisongelmiin, kun paino tulee kipeälle raajalle.
• Ovatko rintalihakset saman muotoiset ja kokoiset?

Vammat näillä alueilla vaikuttavat juoksun tasapainoon ja kykyyn pitää eturaajat lähellä vartaloa. Ne keikentävät koiran tasapainoa ja aiheuttavat törmäyksiä, kiilailuja sekä ulosajautumisia.

Kyynärpäiden vääntäminen ulospäin johtuu usein kivusta olkapäissä, kyynärissä hauiksen alueella. Joskus myös niskan alueella on kipupiste.

• Ovatko molemmat olkapäät samankokoiset ja -muotoiset?

Olkapään alueen lihasten, luuston ja nivelten vammat tunnistaa turvotuksesta, lihasten surkastumisesta tai muutoksista kyvyssä kannattaa painoa. Muutokset muodossa ja mallissa, jotka ovat helpompia havaita kun molempia puolia tarkastellaan yhtä aikaa; niiden löytäminen on vaikeampaa jos kumpaakin puolta tarkastellaan vuorotellen sivusta katsoen, koska ei ole vertailukohtaa.

• Kantaako koira päätään tasaisesti, pyörittelemättä tai kallistamatta sivusuunnassa?

Vammat niskassa aiheuttavat yleensä jotain liikevirhettä niskaan tai päähän.

• Ovatko korvat asettuneet tasaisesti, ja korvanpäät sekä korvalehden reunat ovat ehjät, ja korvakäytävät ovat puhtaat?

Korvan eritteet yhdistetään bakteeri- tai sienitartuntoihin sekä hiivaan, loisiin tai ulkoisiin esineisiin (esim. ruohon siemenet) korvakanavassa. Korvien tarkastus kuuluu yleisen terveyden seuraamiseen, ja vaikka ne vaikuttavatkin suorituskykyyn, niin korvaongelmat eivät aiheudu rasituksesta.

Takaosa

Seiso tai kyykisty koiran taakse ja kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:

Kantavatko takajalat painon tasaisesti?

Loukkaantuneet raajat kantavat vähemmän painoa, eli koira ns. keventää. Lievissä vammoissa koira nostaa lantiotaan sekä reittään. Vakavissa vammoissa laskee.

Ovatko akillesjänteet yhtä paksut?

Akillesjännevammat aiheuttavat turvotusta joko paikallisesti tai koko jänteen mitalta.

Onko merkkejä track legistä?

Track leg aiheutuu, kun koira laukassa potkaisee etujalla samanpuolen takajalan reiden sisäpintaan. Siitä syntyy ruhje tai hiertymä. Track leg on ovaalilla juoksevilla vinttikoirilla yleisin vasemmassa takajalassa, mutta voi myös ilmentyä oikeassa tai molemmissa yhtä aikaa. Jenkkilähteissä greyhoundeilla käytetään myös termiä jack.

Onko sääriluun (tibia) ulkoreunassa, missä iso suoni (lateral saphenous) risteää luun yli, turvotusta?

Tämä on yleinen paikka, josta fibula (ohut pitkä luu sääriluun vieressä) murtuu. Voi aiheutua iskusta tai alustan pettäessä jalan alta kännöksessä tai potkussa. Sitö pidetään greyhoundeissa myös rasitusvammana.

Ovatko akillesjänteen yläpäässä olevissa lihaksissa eroa koossa tai muodossa?

Paksuuntuminen aiheutuu lihas-jänneliittymän repeytymisestä. Surkastuminen lihaksen käyttämättömyydestä tai repeämän aiheuttamasta arpeutumisesta, joka liittyy kinnerjänteen tai jalan vammoihin.

Onko reiden sisäreiden lihasten, varsinkin graciliksen alapäässä, koossa, mallissa tai muodossa eroja?

Mallin muutokset johtuvat lihaskuitujen repeämisiin tai graciliksen lihaskalvon (muscle sheath – kuituinen kudos joka ympäroi lihasta) repeämästä. Molemmat vaikuttavat vakavasti suorituskykyyn. Revähdykset ovat vahvasti ylirasituksesta johtuvia.

Onko reiden ulkosyrjän lihaksissa, varsinkin suurimmassa biceps femoriksessa, koossa, mallissa tai muodossa eroja?

Väreily, aaltoilu tai syvät halkeamiset ulompien reisilihasten lihaskalvossa laskevat suorituskykyä. Ne kertovat alkavasta lihasvammasta. Vahvasti rasituspohjainen vamma.

Onko ylimenoalue ja molemmat lanne sekä lanne-reisi liittymät saman kokoisia, muotoisia ja mallisia?

Kyseessä voi olla lihasvamma tai -jumi. Johtuu usein kaatumisesta, yksipuolisesta harjoittelusta/työstä tai on ylirasituspohjaista. Koira kulkee vinossa, joka aiheuttaa lisää ongelmia muualle kehossa. Koordinaatio sekä voima heikkenevät. Erittäin yleinen ongelmapaikka.

Onko häntä suora ja kantaako koira sitä vartalon lähellä?

Hännän mutkat ja vääntymiset liittyvät murtumiin ja sijoiltaanmenoihin. Hännän vaakatasoon nostaminen taasen nartuilla emätintulehduksiin tai kaikilla tulehtuneisiin annaalirauhasiin. Hännän kantaminen ylhäällä, epänormaalisti selän päällä, juoksun aikana johtuu pahimmillaan murtumasta, revähdyksestä tai sijoiltaanmenosta. Hännän nostaminen ylös liikkeen aikana on lähes aina kipureaktio, mutta kipuilua voi olla missä vain.

Ovatko molemmat kivekset normaalit? Onko emättimessä turvotusta tai vuotoa?

Nartuilla muutokset johtuvat useimmiten kiimasta. Mitkä tahansa poikkeavat muutokset vaativat eläinlääkärin.

Selkälinja

Seisota edelleenkin koiraa niin, että paino on jakautunut tasaisesti kaikille neljälle jalalle. Seiso suoraan koiran takana ja lähellä katsoen alas selkärangan suuntaan.

Kantaako päätään suorassa, ilman pyörittelemistä tai kallistamista jommalle kummalle sivulle, ja ovatko korvat normaalit?

Tämä täydentää ensimmäistä vaihetta, mutta nyt pää tarkistetaan takaa ylhäältä, kun ensimmäisessä vaiheessa katsottiin edestä.

Onko niska suora ja lihakset kummallakin puolella samankokoiset, -malliset ja -muotoiset?

Muutokset kertovat rakenteellisesta vammasta. Painumat ja väreilyt lihaksistossa kertovat revähdyksestä tai lihaskalvon repeämisestä.

Ovatko olkapäiden (säkä) lihakset samankokoiset, -malliset ja -muotoiset?

Muutokset liittyvät sään alueen lihasten jumiutumiseen tai repeämisiin.

Ovatko selän lihakset sään jälkeen lapojen takana tasaiset ja symmetriset?

Selän pitäisi olla suora ja tasoissa lapojen kärjen kanssa ja ja laskeutuen sulavasti niskan lihaksiin. Repeämä aiheuttaa painauman ja jumit tai krampit taasen toispuolista jonkinasteista turvotusta jommalle kummalle puolelle.

Ovatko kylkiluut pitkin rintakehää samankokoiset, -malliset ja -muotoiset?

Pienet muutokset saattavat johtua murtumista tai muista kylkiluuvammoista. Selvät muutokset rintakehän mallissa voivat johtua kehkovammoista. Tämä on oleellinen kaatumisen tai pahan törmäyksen jälkeen.

Tarkista onko selkälinjan lihaksissa muutoksia niiden koossa, muodossa ja mallissa.
Onko vyötärän alue (viimeisestä kylkiluusta lantioon) saman muotoinen ja kokoinen molemmilta puolilta?

Säännöttömyydet johtuvat revähdyksistä tai liikkeen epätasapainon aiheuttamista liikevirheistä.

Yksityiskohtainen tarkistus

Koira seisoo edelleen tasaisesti jaloillaan. Treenari istuu tai kyykistyy koiran vasemmalle puolelle, noin kädenmitan päähän.

Tarkista varpaat, mukaanlukien kynnet, kynsinauhat, nivelet ja jokaisen varpaan asento lattiaa vastaan.

Tarkista murtumat, sijoiltaanmenot ja muut vammat.

Tarkista metakarpaalit (etujalkojen varpaiden pitkät luut). Onko niiden etu- tai takaosissa turvotusta tai pullistumista?

Tutki tarkkaan vasemman etujalan metakarpaaliluun ulkosyrjää pitkin. Arkuus tai kuumotun on ensimmäinen merkki ylirasituksesta, varsinkin nuorilla koirilla.

Tarkista ranne. Ovatko nivelet turvonneet tai pullistuneet?

Huomioi ranteen takaosa ja etsi turvotusta ns. jarrutusanturan ympäriltä sekä koukistajalihaksen lihasjänteestä joka kiinnittyy jarrutusanturan paikkeille. Turvotus tällä alueella viittaa nyrjähdykseen, hiusmurtumiin tai jänteen repeämiseen.

Tarkista jalka.

Tarkista että koko jalka ottaa painon vastaan ja että se on samankokoinen ja kantaa painoa samalla tavalla kuin toinenkin jalka.

Tarkista kyynärpäät.

Tarkista väärät asennot ulkosuuntaan sekä turvotukset. Pyöreä nesteinen tulehdus aivan kyynerpään päässä on bursitis, joka johtuu makaamisesta kovalla alustalla ja syntyy iskusta mentäessä makuulle.

Tarkista hartianseutu.

Etsi tarkkaan turvotusta, sillä se voi johtua revähdyksestä. Useimmiten se on ns. monkey-lihas (tricepsin pitkän pään ylimmäinen osa), alempi lapalihas (infraspinatus) tai hartialihas (deltoideus). Tarkista myös, ettei ole merkkejä tai muutoksia lihasten muodossa ja koossa.

Tarkista rinta.

Etsi nestekertymiä nahan alla rinnan alapuolelta. Tällaiset turvotukset johtuvat yleensä olkapään alueen revähdyksistä, kun verenvuoto ja tulehdusnesteet valuvat alaspäin.

Tarkista selkälinja.

Katso ettei selkä ole liian köyry tai selän lihaksistossa koon muutoksia. Liiallinen köyryys johtuu erittäin useasti vatsanalueen ongelmista tai selkärangan alueen jännityksistä.

Tarkista lantio.

Tarkista onko lantiossa ja reiden yläosassa turvotusta tai muutoksia muodossa. Suurin huolenaihe on kolmiolihas (fascia lata), reiden yläpäässä juuri lonkkaluun alapuolella. Lantion jumit, esimerkiksi ylimenoalueella, näkyvät jäykkyytenä.

Tarkista reisi.

Huomioi kaikenlaiset väreilyt, aaltoilut ja lämpötilaerot. Ne kertovat mahdollisista revähdyksistä.

Tarkista polvet.

Ovatko ne turvoksissa tai väärässä asennossa? Tämä johtuu yleensä repeämisestä tai loukkaantumisesta.

Tarkista akillesjänne.

Huomioi, onko turvontaa, surkastumista tai muita muutoksia muodossa. Katso myös lihakset polvien takaa.

Tarkista sääri.

Tarkista säären ulkosyrjä jossa suurempi verisuoni ylittää sääriluun. Turvotus johtuu yleensä fibulan (kts. vaihe 2) murtumasta.

Tarkista kinner.

Etsi huolellisesti turvotuksia. Pehmeä, nesteinen turvotus johtuu tuoreesta repeämisestä tai murtuman aiheuttamasta verenvuodosta. Tiivis, kova turvotus kertoo kroonisemmasta paranemisprosessista tai vanhan murtuman aiheuttamasta luutumisesta.

Tutki metatarsaalit (takajalkojen varpaiden pitkät luut).

Tarkista luut edestä sekä takaa. Turvotus edessä johtuu cranial tibial lihaksen lihasjänteen repeämisestä; rasitusmurtumasta vasemmassa jalassa metatarsaalin ulkopuolisen luun (viides metatarsaaliluu) ylemmässä puoliskossa tai oikeassa jalassa sisempien luiden (toinen ja kolmas metatarsaali) yläpäässä. Turvotus metatarsaalien takana yläpäässä (lähellä kinnerniveltä) ulkopuolella aiheutuu yleensä viidennen metatarsaalin hiusmurtumasta tai alueen ulkoisesta koukistajajänteestä. Aristukset kertovat ylirasituksen aiheuttamista muutoksista.

Tarkista jalat ja varpaat.

Nostamalla vasenta takajalkaa nähdään helposti vatsan ja vastakkaisen takajalan. Tällä alueella iho on niin ohut (rotueroja toki löytyy), että sen läpi näkee lihakset sekä verisuonet. Etsi turvotuksia ja värimuutoksia, jotka johtuvat ruhjeista ja verenvuodosta. Nämä johtuvat yleensä repeämisistä tai lihaksen vakavista katkeamisista – varsinkin nivusten puolessa välissä pectineus lihaksessa tai reiden graciliksessa. Samalla saat tarkistettua uroksen peniksen tulehdusten varalta ja varmistettua, että onko nartulla merkkejä alkavasta kiimasta.

Askellus

Ongelmia etsittäessä tai selvitettäessä on tärkeää selvitää koiran askellus ja raajojen liikkuvuus. Se tehdään kävelyttämällä koiraa erilaisilla alustoilla..

Kävelytä koiraa löysässä hihnassa. Käytä pääsääntöisesti kaulapataa, koska valjaat saattavat vaikuttaa koiran tapaan liikkua. Joskus myös niinkin pienet asiat kuin liian raskas kaulapanta tai pannasta roikkuva paksu nahkatalutin vaikuttavat koiran asentoon ja liikkeisiin. Muista huomioida myös nämä vaihtoehdot.

Seuraa koiraa joka suunnasta: edestä, sivuilta ja takaa. Etsi kevennyksiä, ontumisia, jalkojen raahamista ja muita poikkeavuuksia. Vaihtele tempoa hitaasta käynnistä nopeaan raviin, mutta älä laukkuuta hihnassa. Muista, että askellus on tutkittava erilaisilla alustoilla: ruoholla, sepelillä ja asvaltilla tai betonilla. Tämä siksi, että osa ontumisista tulee näkyviin vain määrätyillä alustoilla. Esimerkiksi anturaan koteloitunut hiekanjyvä tai muu vierasesine, kuten orapihlajanpiikki tai tikku, oireilee ontumisena kovalla alustalla, mutta ei ei pehmeällä kuten nurmella.

Kun puhutaan koiran lihashuollosta, niin usein mainitaan sanat balanssi ja tasapaino. Ne ovat ehkä tärkeimpiä asioita. Se tarkoittaa hyvinkin yksinkertaisesti sitä, että koira ei ole vino mihinkään suuntaan. Koira käyttää koko vartaloaan ja kaikkia jalkojaan, päätään sekä häntäänsä tarkoituksenmukaisesti liikkumiseen, molempia puolia samalla tavalla.

Jos näin ei tapahdu, niin koira ei ole tasapainossa ja se on kipeä jostain. Kun koira ravaa rennosti ja tasapainossa, niin se tekee ikään kuin latua, kahta jälkeä. Jos uria on kolme tai neljä, niin koira ei ole tasapainossa – koskaan. Silloin on ensin käytävä koira läpi vaikka tämän luennon tarjoamailla työkaluilla ja sen jälkeen vietävä koira hoitoon, jos itse ei osaa ongelmaa korjata.

Uskalla hieroa

Perushieronnan pystyy tekemään kuka tahansa, kunhan vähän harjoittelee. Suurin osa on tehnyt sitä tutun tai kumppanin hartioille. Koira ei ole sen kummempi.

Ota hieronnasta säännöllinen tapa, vähintään kerran viikossa. Katso vaikka televisiota samalla.

Hieronnan selvä etu on siinä, että opit tuntemaan miltä koira tuntuu sormiin. Kun löydät jotain epänormaalia, niin tiedät ainakin, että kaikki ei ole kunnossa.

Koiran tuntu ja ulkonäkö on opittava tuntemaan terveellä koiralla. Siksi nämä on opeteltava ennenkuin asiat ovat pielessä.

Koko ohjelma

Jokainen kykenee tekemään nämä tarkistukset, eikä siihen mene kuin viitisen minuuttia, jos koiralla ei ole ongelmia. Kokemuksen kasvaessa sen saa tehtyä jopa nopeammin. Tämä aika on kuitenkin erittäin hyvin käytettyä aikaa, koska se on nopein, helpoin ja halvin tapa löytää ongelmakohdat. Sairaalla ja rikkinäisellä koiralla ei kilpailuja voiteta, eikä treenaaminen tai koulutus onnistu – menestystä saadaan vain terveellä, ehjällä ja trimmatulla eläimellä.

Lisämateriaalia

Satunnainen liikevirhe

Hyppääminen

Yleensä liikkeitä tarkistetaan hihnassa ja ravauttamalla, mutta se miten koira hyppää, kertoo myös paljon. Videon käyttö helpottaa tutkimista ja analysointia, jolloin ei tarvitse miettiä näkeekö juuri sillä hetkellä kaiken.

Videon koira on terve ja suora, mutta hyppyytyksessä kannattaa seurata miten koira ponnistaa, miten se laskeutuu, lähteekö hyppy suoraan, liikkuuko koira suorassa ja pitääkö se koko ajan saman laukan eli ei vaihda johtavaa etujalkaa. Rytmin pitäminen tai kyvyttömyys kertoo paljon, mutta siihen vaikuttaa useat ulkoisetkin tekijät kuten alusta, häiriöt tai esteiden välimatka.