Lisäravinteita on käytetty varmasti läpi ihmiskunnan historian parantamaan milloin mitäkin, terveyttä tai suorituskykyä ja varsinkin käytöstä. Usein kyse oli pelkästä taikauskosta, mutta välillä enemmänkin yrtti- tai luonnonlääkinnästä kuin meidän nykyään ymmärtämästämme ravintolisien käytöstä – jos noita kahta edes voi toisistaan erottaa.

Urheilulisäravinteina käytettyjä tuotteita on tutkittu tehokkaasti, kuten kreatiinia, ja niiden myötä ollaankin siirtymässä vallinneesta eräällä tavalla holistisesta ajattelusta täsmähoitoon. Aikaisemmin tarjottiin vaikkapa C-vitamiinia lääkkeeksi yleiseen hyvinvointiin, niin nyt otetaan A-vitamiinia tai foolihappoa, jotta sikiön immuniteetti olisi paras mahdollinen syntymän jälkeen.

Periaatteessa kumpikin ajattelutapa edustaa ääripäitä, ja ääripäät ovat harvemmin se paras vaihtoehto. Erittelemättömässä, maailmoja laajasti syleilevässä ajattelussa on kuitenkin liian helppo keksiä patenttilääkkeitä, vanhan lännen käärmeöljyjä, ja siirtyä tiedosta uskoon. Liian täsmällisessä ajattelussa taasen fakkiudutaan, ja unohdetaan koko kuva, miten kaikki nivoutuu kaikkeen. Yksityskohtainen fakkiajattelu on kuitenkin helpompaa ja useimmille selvempää hallita, koska asioita tutkitaan detalji kerrallaan, ja ainakin ollaan sitten sen yhden asian suhteen tutkitulla puolella.

Lisäravinteissa ollaan vanhastaan totuttu ajattelemaan puhtaasti terveyden kannalta. Jos saat magnesiumia, niin ei kramppaa. Jos taasen B₁₂-vitamiinia, niin veriarvot ja hemoglobiini pysyvät kohdallaan. Tehoa ja lihasvoimaa kasvattavien lisien myötä ollaan eräällä tavalla siirrytty ”puhtaasta” terveysajattelusta hyödyn puolelle; enää ei pyritä pelkästään korjaamaan puutteita, vaan optimoimaan ja vahvistamaan tarkalleen määrättyä asiaa.

Sinänsä hyödyllinen suunnanmuutos, sillä tuo muutos on ollut myös siemen asennemuutokseen, että vitamiineilla ja kivennäisainella on laajempi merkitys kuin mitä ollaan kuviteltu tai luullaan.

Kun C-vitamiini on ”pelkkä” antioksidantti, niin B-ryhmä ja D-vitamiini ovatkin enemmän hormoneita käyttäytymiseltään – siis merkityksellisempiä viestinviejiä, kuin aikoinaan ajateltiin. Tai vaikkapa sinkki, joka lisää testosteronin määrää kehossa, jolla on taasen suunnaton merkitys kun tarvitaan miespuolista androgeenista vaikutusta – oli se sitten lihasmassan ja voiman lisääminen, sukupuolisen halun ja kyvyn kasvattaminen tai henkisellä puolella määrätyn hyökkäävyyden – termin positiivisessa merkityksessä – vahvistaminen.

Pengotaanpa hieman syvempää yhtä korvien väliin vaikuttavaa lisäravinnetta: tyrosiinia.

L-tyrosiini on aminohappo. Sen kehutaan lisäävän vireyttä ja antavan fyysisessä suorituksessa kestävyyttä ja tehoa. Taaskaan anaerobisesta (vinttikoirat, agility, raaka voima jne.) suorituksesta ei löydy tutkimuksia, mutta aerobiselta puolelta kylläkin. Pyöräilijöillä tyrosiinia testattiin kestävyyssuorituksena ja havaittiin, että urheilun suhteen tyrosiinista ei ollut mitään apua (Chinevere ym. 2002¹). Sen sijaan henkiseltä puolelta tuloksia löytyykin. Tyrosiinia pidetään hyödyllisenä lisänä, kun ihminen, tai koira, altistuu kylmään, henkiseen stressiin tai vaaditaan muuten vain parempaa kognitiivista suorituskykyä.

Lieventää eroahdistusta

Tyrosiinia testattiin hiirillä eroahdistuksen hoidossa. Varsinainen tutkimustarkoitus oli varmasti anorexia nervosan hoito, joka lienee ihmispuolella se äärimmäinen ahdistusoireyhtymä, johon liittyy painon putoaminen. Sopii koiramaailmalle, koska kumpaakin löytyy: eroahdistusta ja syömättömyyttä. Tyrosiinilla saatiin eroahdistusoireita lievennettyä, normaalia fyysistä sekä henkistä suorituskykyä parannettua sekä paino nousemaan (Hao ym. 2001²). Oli kyse sitten koiran kroonisesta eroahdistuksesta tai akuutista henkisestä stressistä, niin tyrosiini lieventää stressitilan aiheuttamia haittavaikutuksia, kuten kortikosteroiditasojen nousua veressä, jotka taasen aiheuttavat fyysisiä ongelmia (Reinstein 1985³).

Helpottaa univelkaa

Univajeeseen tyrosiini näyttäisi myös auttavan. Tosin krooniseen väsymykseen ei auta muu kuin nukkuminen, ja lievemmissä tapauksissa, joissa ongelmana on viivästynyt nukahtaminen tai ylipäätään sekaisin mennyt vuorokausirytmi, kannattaa kokeilla myös melatoniinia. Aina ei kuitenkaan ole mahdollisuutta nukkua täysiä yöunia, ja seuraavana päivänä pitäisi olla kuitenkin skarppina. Kofeiini on yksi vaihtoehto, mutta tyrosiinin on havaittu parantavan henkistä ja jossain määrin myös motorista suorituskykyä valvotun yön jälkeen (Neri 1995⁴, Maqill 2003⁵). Varmasti hyödyllinen omistajalle, jos edessä on tapaaminen, kokous tai vaikka tentti, mutta nyt kiinnostaa käyttö koirien kanssa. Tyrosiini saattaa hyvinkin olla avuksi koulutettaville koirille – PK, toko, agi… – joissa koiran keskittymiskyky ja muisti joutuvat koetuksella. Tutkimusnäyttöjen valossa en itse lähtisi kilpailemaan tai kokeeseen ilman tyrosiinilisää, koska jo pelkkä tapahtuma kuormittaa koiraa niin stressi- kuin henkisen suorituskyvyn tasoilla mitattuna.

Fyysinen aivobuusteri

Suoraan tyrosiini ei parantanut suorituskykyä fyysisessä työssä, mutta mutkan kautta se saattaa auttaa siinäkin. Northumbrian yliopistossa laitettiin pyöräilijät kilpailemaan tietokonetta vastaan. Ruutu eteen ja kilpailu pystyyn avatarta vastaan. Kyseessä ei ollut reilu kilpailu, koska avatar oli ohjelmoitu menemään prosentin verran kovemmin kuin mikä oli ollut pyöräilijän paras suoritus. Niin kauan kun urheilija ei tiennyt, että tietokoneen rakentama kilpailija näytöllä oli ohjelmoitu menemään kovempaa, niin huipputason kilpapyöräiläilijät kykenivät pusertamaan itsestään jopa viisi prosenttia enemmän tehoja kuin mihin olivat aiemmin pystyneet. Mutta heti kun he saivat tietää, että avatar oli ohjelmoitu omaa ennätystä nopeammaksi, niin he hävisivät. Tämä saattaa osoittaa, että aivojen kautta tahdolla kehosta saadaan sellaisia voimavaroja irti, joita ei muuten saataisi käyttöön (ScienceDaily 2011⁶). Tästä on enää lyhyt matka tyrosiiniin. Tiedämme, että tyrosiini vähentää stressioireilua, ja tiedämme, että tyrosiini auttaa keskittymään ja suoriutumaan paremmin kognitiivisista tehtävistä, ja tiedämme, että jo pelkästään oikealla asenteella, saadaan enemmän irti kehosta – henki yli materian – niin silloin tyrosiini saattaa hyvinkin parantaa myös puhdasta fyysistä työkykyä.

Annostus

Testeissä käytetyt tyrosiinimäärät vaihtelivat, mutta yleensä mainitaan käytettäviksi annoksiksi 100 – 200 mg/painokilo 15 minuuttia ennen suoritusta, mutta ei kuitenkaan yli 12 grammaa päivässä, tai 500 – 1500 mg kerran päivässä. Tuo 12 gramman raja on siksi, että silloin tyrosiini saattaa alkaa laskemaan dopamiinipitoisuuksia – koirille kukaan ei ole rajaa vetänyt, mutta jos 30 kilon koiralle pitää rajana kuutta grammaa ja laskee omalleen siitä ylös- ja alaspäin, niin ei mene pahasti metsään.

Varsinaisia tyrosiini-lisiä on vaikea löytää koirille, koska ne pitäisi olla hyväksytetty Evirassa rehulisiksi. Ihmispuolen lisäravinteena tyrosiinia löytyy helpostikin. Niitä ei kukaan kuitenkaan markkinoi nimenomaan koirille sopivana juurikin rehulainsäädännön takia. Yksi tällainen ihmisten lisäravinne, joka ei siis ole koirille suunnattu rehulisä, on esimerkiksi Scitec Tyrosine. Siinä on kapselissa 500 mg l-tyrosiinia, jolloin annostus voisi olla pienille koirille 1-2 kapselia, keskikokoisille 2-3 kapselia ja isoille 3-4 kapselia 30 – 60 minuuttia ennen suoritusta tai tarvetta parempaan keskittymiskykyyn sekä stressitilan alentamiseen. Annostusta voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Koska tyrosiini vähentää stressiä ja lisää keskittymiskykyä, niin tyrosiinia kannattaa käyttää tukihoitona koulutuksen ja tapakasvatuksen lisäksi myös määrätyissä käyttäytymishäiriöissä, kuten eroahdistuksessa.

1. Troy D. Chinevere, Robert D. Sawyer, Andrew R. Creer, Robert K. Conlee, Allen C. Parcell: Effects of l-tyrosine and carbohydrate ingestion on endurance exercise performance. J. Physiol. June 15, 2005 565:(3) 873-883 doi: 10.​1152/​japplphysiol.​00625.​2001[↩]
2. Hao S, Avraham Y, Bonne O, Berry EM.: Separation-induced body weight loss, impairment in alternation behavior, and autonomic tone: effects of tyrosine. Pharmacol Biochem Behav. 2001 Feb;68(2):273-81. PMID: 11267632[↩]
3. Reinstein DK, Lehnert H, Wurtman RJ.: Dietary tyrosine suppresses the rise in plasma corticosterone following acute stress in rats. Life Sci. 1985 Dec 9;37(23):2157-63. PMID: 10548261[↩]
4. Neri DF, Wiegmann D, Stanny RR, Shappell SA, McCardie A, McKay DL.: The effects of tyrosine on cognitive performance during extended wakefulness. Aviat Space Environ Med. 1995 Apr;66(4):313-9. PMID: 7794222[↩]
5. Magill RA, Waters WF, Bray GA, Volaufova J, Smith SR, Lieberman HR, McNevin N, Ryan DH.: Effects of tyrosine, phentermine, caffeine D-amphetamine, and placebo on cognitive and motor performance deficits during sleep deprivation. Nutr Neurosci. 2003 Aug;6(4):237-46. PMID: 12887140[↩]
6. ScienceDaily Oct. 17, 2011: Pushing the Limits of Performance[↩]