Sen jälkeen kun tein jutun  ADE-liuoksen laimentamisesta, niin enemmän tai vähemmän säännöllisesti on tullut kyselyjä miten voisi itse tehdä rasvahappolisän. Suurin syy tähän on kaupallisten kova hinta. Ihmiset osaavat aika ajoin lukea tuoteselostetta ja saattaa olla myyjälle hieman haastavaa selittää miksi juuri heidän rasvansa täytyy maksaa suunnattomasti enemmän kuin samat öljyt erikseen ostettuina. Sekoitus on huomattavan helppo tehdä, paljon helpompi kuin ADE-liuoksen laimentaminen, mutta sitä ennen täytyy päättää mitä haluaa. Käytännössä se tarkoittaa valintaa öljyjen välillä, käyttääkö auringonkukkaa, hamppua vai esimerkiksi rypsiä – ja loppu sitten riippuu pelkästään siitä kuinka isoa lusikkaa haluaa käyttää.

Rasvalisien käyttö on lisääntynyt huomattavasti koirien ruokinnassa, varsinkin kaupallisten sekoitusten. Yleisin peruste lienee jokin epämääräisen määrittelemätön omega-rasvahappojen terveysvaikutusten metsästys. Valitettavaa tässä on vanha tuttu ongelma. Suurin osa rasvahappovalmisteista sisältää vain sekalaisen koktailin kasvisöljyjä, eikä niistä ole apua. Niitä mainostetaan tasapainoisena sekoituksena omega-3 ja omega-6 rasvahappoja juuri sinun koirallesi optimilla suhteella. Mainostus on mainostusta ja rasva on rasvaa, Tiedetään edelleenkin,

• että koiran rasva-aineenvaihdunta on erilainen kuin ihmisellä, tehokkaampi
• että kukaan ei ole edes hajulla, että pätevätkö ihmisten (hieman kiistanalainen) oletus huomattavan laajan skaalan optimista 3/6-suhteesta myös koirilla
• että kun suhteeseen laskettu omega-3 rasvahappo onkin ALA:aa eikä kalapohjaista EPA:a ja DHA:ta

niin aletaan olla ilkeän kysymyksenä äärellä: ovatko koirien rasvahappotuotteet vain pelkkää vedätystä? Tuota ei saisi samoa ääneen, sillä myyjät eivät tykkää. Eivätkä myöskään omistajat, jotka ovat maksaneet kalliin hinnan öljystään – vastarinta nousee samalla sekunnilla kun erehtyy mainitsemaan, että taisit ehkä maksaa tyhjästä.

Rasvalisien käyttö perusruokinnassa on harvoin jos koskaan perusteltua. Ruuan rasva on saatava ruuasta, ei pullosta tai purnukasta. Jos koira saa silminnähden hyötyä mistä tahansa rasvahappolisästä, niin syy on ruuan ”perusrasvan” liian alhaisessa määrässä tai huonossa laadussa. Silloin oikea korjausliike on käyttää rasvaisempaa ruokaa, ei ostaa (ylikalliita) rasvahappolisiä. Yhdenkään rasvalisän käytännön erot eivät johdu mainostetuista tai jopa patentoiduista rasvahapposuhteista, vaan ruokinnasta johtuvan puutteen täydentämisestä. Tähän on olemassa yksi poikkeus, ja se on aito kalapohjainen omega-3 ja sen sisältämät rasvahapot EPA ja DHA.

Rasvalisien käyttö on tarpeellista silloin kun syystä tai toisesta – toivottavasti hinnan, ei hypen takia – käytetään vähärasvaista lihaa kuten hevosta. Mutta silloinkin puhutaan aivan erilaisista grammamääristä kuin rasvalisäpumppupullojen millilitrat antavat. Toinen ryhmä ovat urheilukoirat, joilla voidaan joutua säätelemään rasvan määrää, mutta ruoka-annos on muuten pidettävä vakiona. Kaiken kaikkiaan rasva ja rasva on aina rasva.

Jos kaupallisten rasvalisien avulla saadaan koira parempaan kuntoon, eikä kyse ole omistajan valikoivasta havainnoinnista, niin se ei kerro rasvahappolisän toimivuudesta tai ”hyvyydestä”. Se kertoo siitä, että perusruokinta ei ole kunnossa sille koiralle.

Tee-se-itse

Jos kokee tarvitsevansa rasvahappolisää, niin yksinkertaisin, helpoin ja varsinkin halvin tapa on sekoittaa itse ja luntata määrät kaupallisen merkin tuoteselosteesta. Silloin kyse on pelkästä rasvalisästä. Jos seokseen sekoittaa edes osan käyttämistään muista lisäravinteista, niin saadaan aikaiseksi ”laajakirjoisempi” ravintolisä. En kuitenkaan käsittele moista tässä ja vain siksi, että käytettävien lisäravinteiden kirjo on niin suuri, ettei saisi aikaiseksi yleishyödyllistä vinkkiä, ainostaan laajaa hämminkiä.

Omassa rasvalisässä öljyt voi sekoittaa keskenään tai antaa erikseen. Sillä ei ole merkitystä, vaan kyse on jonkaisen omasta halusta sen suhteen minkä kokee helpoimmaksi – napalmia noiden sekoittamisesta ei saada aikaiseksi. Itse en lisäisi kalaöljyä (enkä kalanmaksaöljyä) kasviöljyjen joukkoon. Moiselle on vahvat perusteet, mutta ei itse öljysekoituksessa. Syy on ilmeinen, se haisee liikaa. Kalaöljy annetaan siis erikseen, ja se säilytetään pakastimessa. Sitten vain koukitaan koiran ruokaan sopivan kokoinen jäätelöpallo, laitetaan kansi kiinni ja pytty takaisin pakkaseen. Pelkkiä rasvahappoja DHA ja EPA metsästävät käyttävät kapselitavaraa, mutta jos rasvan energiasta halutaan lisäpotkua, niin kalaöljyä ei voi omega-3 kapseleilla korvata. Energialisänä, josta saa myös hiukan proteiinia, kannattaa harkita Lidlin kreikkalaista maustamatonta jugurttia. Siis sitä rasvaista, ei vedellä jatkettua light-versiota.

Ravintosisältö

Ravintolaskuissa käytetään usein painoja, pääsääntöisesti esimerkiksi sadalle grammalle ilmoitettuna. Tuo on useimmille vaikea tapa, koska annostus tapahtuu kuitenkin keittiömitoilla eli tee- ja ruokalusikalla tai desimitalla. Laskujen perustana olevat ravintosisällöt on muutettu per teelusikka, jolloin saadaan kokonaismäärät pysymään realistisina.

Käytetyt painomuunnokset ovat yleisesti käytettyjä ravintoöljyjen kanssa:

• teelusikka 4,5 g
• ruokalusikka 13,5 g
• desilitra 90 g

Painot eivät ole täsmällisen tarkkoja, mutta täysin riittävän lähellä käyttöä varten. Öljyjen keskinäisillä painoeroilla ei ole merkitystä, koska määriä ei kotona punnita per koira käytännössä koskaan tarkkuusvaa’oilla (keittiövaakojen mittavirhe on suurempi kuin öljyjen painoero) ja lusikoiden kootkin vaihtelevat.

Kalaöljystä on mahdotonta saada luotettavia arvoja. Analayysejä löytyy ihmisille tuotetuista kalaöljykapseleista, mutta ei koirille myytävistä tuotteista. Kalojen koostumuksista tehdyt tutkimukset antavat suuntaa, mutta koska ei ole ilmoitettu miten tuotanto vaikuttaa öljyn koostumukseen eikä tiedetä edes mistä kaloista öljy on valmistettu, niin ollaan vahvasti arvailujen puolella. Liian paljon, että voitaisiin edes käsitellä kalaöljyjä rasvalisäsekoituksessa. Siksi, ja koska edelleenkin kalaöljyn sekoittaminen seokseen, jota pidetään huoneenlämmössä, on verrattavissa kotitaloustason ympäristörikokseksi, ja koska kalaöljyä käytetään kaikkia muita öljyjä vavemmin lisäenergiana, niin en ota sitä laskuihin mukaan. Jos haluaa mukaan EPA:aa ja DHA:ta, niin kannattaa käyttää kapseleita ja unohtaa kokonaan kalaöljystä saatavat grammat. Sen sijaan kalanmaksaöljyn (Möller 500 ml) otan mukaan. Kookosöljy on mukana vain muistuttamassa miksi se on huuhaaseen luokiteltava hype superfood-maailmassa.

Laskuissa on käytetty lähteinä mm. Fineliä ja ravintosisällöksi oletetaan taulukon mukaisia arvoja.

per 4,5 g (teelusikka)	pellavaöljy	auringonkukkaöljy	rypsiöljy	kookosöljy	kalanmaksaöljy (5 ml)
linolihappo LA mg	572	2803	900	81	0
alfalinolihappo ALA mg	2399	20	450	0	0
EPA mg	0	0	0	0	400 (80 mg/ml)
DHA mg	0	0	0	0	600 (120 mg/ml)
E-vitamiini mg	0,8	2,8	0,9	0	10 mg (2 mg/ml)
K-vitamiini µg	0	0,5	5,9	0	0
A-vitamiini µg	0	0	0	0	250 µg (50 µg/ml)
D-vitamiini	0	0	0	0	10 µg (2 µg/ml)

 Koostaminen

On täysin makuasia miten sekoituksen rakentaa. Siksi tämä artikkeli on hivenen mieltä vailla. Kasviöljyjä voi sekoittaa miten lystää ja kalanmaksöljyä annetaan 1 – 2 ml/kg A-vitamiinin takia ja aina saadaan sekoitus, jota voidaan hyvällä omallatunnolla kutsua iho & turkki -öljyksi. Ravintosisältö sitten vain lasketaan annettavasta määrästä ja se on mikä on – aivan kuten kaupallisissakin.

Jos haluaa hakea optimia omega-3/6 suhdetta, niin työkalut ovat vähissä, sillä silloin on etsittävä sellainen öljy, jossa on kolmosta enemmän kuin kuutosta – kotitalousmaailmassa se tarkoittaa pellavaöljyä tai kalaöljyä.

Pelkkä 3/6-tasapaino saadaan esimerkiksi näin:

• 30 kg normaaliaktiivinen aikuinen kotikoira
• syö päivässä punaista lihaa 700 grammaa, jossa on 20 % rasvaa
• ruuan kuiva-aineesta 2 % pitäisi olla LA:ta eli 7 g
• ruuan kuiva-aineesta 1 % pitäisi olla ALA:aa 3,5 g

Jos lihan rasvassa on

• LA:ta noin 0,9 g/100 g
• ALA:aa noin 0,09 g/100 g

niin se saa

• omega-6 LA:ta 6,3 grammaa
• omega-3 ALA:aa 0,63 grammaa

Jotta suhde olisi kuutosten eduksi lähtökohtaisesti vaikka 4:1, niin ALA:aa (tai muuta kolmosta) tarvittaisiin hieman päälle 1,5 grammaa eli gramma tarvittaisiin rasvalisästä. Pellavaöljystä saataisiin teelusikallisesta noin 2,4 grammaa ALA:aa ja samalla nostettaisiin LA:n määrää hieman päälle puolella grammalla. Silloin suhde olisi noin 2,3:1, joka on numeraalisesti optimi – jos unohdetaan potentiaalinen ongelma ALA:n, EPA:n ja DHA:n välillä.

Vaikka sanoin, että en puhu tässä yhteydessä kalaöljyistä, niin kun korvaa pellavaöljyn samalla määrällä kalaöljyä ja laittaa A-vitamiinitarpeen mukaan kalanmaksaöljyä, niin pääsee samaan suhteeseen kuin pellavaöljylläkin, mutta taatusti toimivilla kolmosilla. Samaan aikaan saa katettua osan D-vitamiinista ja melkoisen paljon enemmän E-vitamiinia.

Tai jos A- ja D-vitamiini pelkää, niin omega-3 kalaöljykapselit ajavat saman asian. Kalapohjaisissa eletään tietysti oletuksella, että koira kestää niitä, ei saa esimerkiksi raastavaa närästyskohtausta. Mutta sama oletus pätee ylipäätään kaikkien rasvojen kanssa.

Vertaillaan

Eräs rasvahappovalmiste ehdottaa 30 kg koiralle annosta, jossa on

• 950 mg LA:ta
• 64,5 mg EPA:aa
• 43 mg DHA:ta

Sama saadaan, kun annetaan teelusikallinen rypsiöljyä ja yksi milli kalanmaksöljyä – A-vitamiinista katetaan silloin yhden painokilon päiväannos, joten se ei vaikuta mihinkään. Hinta on myös huomattavasti halvempi, mutta toisaalta – pakkaus ei ole yhtä nätti.

Eräs toinen ohjeistaa antamaan määrän, jossa 30 kg mallikoiramme saisi – oho, annoksessa on juuri samanverran suunnilleen kaikkea kuin auringonkukkaöljyssä – mutta hinta on yli satakertainen.

Olen sanonut nämä asiat ennenkin, mutta toistetaan:

1. Osta vain sellaista, joka kertoo saatavat määrät niin, että tiedät paljonko koirasi saa
2. Vertaile hinnoissa sitä mitä ostat
3. Älä koskaan, toistan, älä koskaan usko mitä mainokset sanovat
4. Rasvalisän tarve on aina perusruuan ongelma