Samaan tahtiin lonkkavikojen ja dysplasioiden kanssa on lisääntynyt niin sanottujen nivelaineiden syöttäminen. Yleisimmin käytetty lienee glukosamiini. Sitä ostetaan purkeissa ja purnukoissa plus tätä lonkkien ihmeparantajaa löytyy myös kuivamuonista. Osa on saanut avun, osa ei, mutta kuitenkin siihen luotetaan. Glukosamiinia sisältäviä ravintolisiä ja ruokia syötetään ennalta ehkäisevästi aina vaan nuoremmille koirille. Ollaan vakuuttuneita siitä, että glukosamiini korjaa kaikki virheet, joita on tehty sukupolvien aikana jalostuksessa ja koirien rakenteen muuttamisessa.
Kun löysät ovat housuissa, oikeammin nivelpintojen välissä, niin glukosamiinin uskotaan jopa parantavan syntyneet nivelrikot. Sitä se ei tee. Glukosamiini ei myöskään korjaa niitä omistajien virheitä, joita syntyy liian ravintoköyhästä ruokinnasta, kun säädellään kasvunopeutta; liikalihavuudesta, koska näyttelytähtien on oltava massavia; heikosta lihaskunnosta, koska laahustelu korttelin ympäri ei ole rasittavaa liikkumista – vaikka omistaja naamakirjasession jälkeen hengästyisikin. Glukosamiinin harteille on ladottu kovia odotuksia, joista suurin osa on mahdottomia täyttää. Käärmeöljy paransi kaikki sairaudet villissä lännessä, nykyään samassa roolissa ovat homeopaattiset tuotteet. Mutta on glukosamiinista hyötyäkin. Ihan tutkitusti.
Lyhyt oppimäärä glukosamiinista
Glukosamiini on kehon oma tuote. Sitä löytyy meistä jokaisesta, niin koirista kuin ihmisistäkin. Se on rustojen ja nivelpintojen rakenneosa. Teknisemmin sanottuna se on aminomonosakkaridi, jonka N-asetyloitunut muoto on glykosaminoglykaanien rakenneosa. Nämä taasen ovat suuria molekyylejä, jotka muodostavat proteoglykaania, joka taasen toimii kuin pesusieni. Se imee itseensä suuria määriä vettä, ja siitä tulee paksua geeliä, joka täyttää nivelissä solujen ulkoisen tilan. Tämä geeli toimii nivelpinnoilla sekä iskunvaimentimena että liukasteena. Nivelnesteellä on toinenkin tehtävä. Koska rustossa ei ole verenkiertoa, niin se hoitaa nivelruston aineenvaihdunnan.
Lyhyt oppimäärä nivelrikosta
Koska glukosamiinia käytetään nimenomaan nivelrikkojen hoitoon, niin on ehkä syytä kerrata nivelrikkojen synty. Usein sanotaan, että nivelrikko syntyy kulumasta. Kuluman aiheuttaa rasitus tai muu syy, kuten lonkkamaljan rakenteen virheellisyys. Itseasiassa syy/seuraus-suhde on juuri toisinpäin. Kulumat ovat seurausta nivelrikosta. Koska nivelpinnoilla ei ole hermotusta, niin nivelrikko itsessään ei suuremmin varoittele, eikä aiheuta kipu. Kipu tulee, kun nivelrikko alkaa aiheuttamaan muutoksia luihin, ympäröivään nivelkalvoon tai raajaa liikuttaviin lihaksiin. Nivelrusto on iskuja, voimia ja kitkaakin tasaava kohta, ja nivelrikko syntyy ruston joustavuuden ja rakenteen heikentyessä. Tämä johtuu siitä, että vettä sitovat proteglykaanit ja kollageeni vähenevät ruston kulumisen myötä. Kun nivelruston väliaineen hajoaminen on suurempaa kuin ruston korjaantuminen, niin ollaan saavutettu nivelrikko.
Nuorta koiraa tulee liikuttaa useammastakin syystä, mutta yksi peruste on luuston vahvistaminen. Kun luustoa rasitetaan, niin se eräällä tavalla aktivoituu ja alkaa vahvistamaan itseään. Tällä on oma nimikin, sitä kutsutaan Wolffin laiksi. Voitaisiin sanoa, että kyseessä on samankaltainen mekanismi kuin lihaksistolla on rasituksessa. Se mukautuu ja pyrkii suojelemaan itseään rasitukselta vahvistumalla.
Nivelissä tapahtuu sama asia. Kun ollaan totaalisessa levossa, niin niverustojen proteoglykaanien synteesi vähenee ja nivel eräällä tavalla heikkenee. Sen sijaan kohtuullinen rasitus aktivoi proteoglykaanien syntymistä ja sitä kautta liikunnalla suojataan nivelpintoja. Ensimmäinen toimenpide nivelrikkoa vastaan ei siis ole glukosamiinilisän syöttäminen, vaan kasvavan pennun ja aikuisen koiran hyvässä fyysisessä kunnossa pitäminen.
Kohtuu on kaunista ja maltti valttia. Yliampuminen ei paranna mitään, vaan rikkoo. Aivan kuten ihmisiurheilijoilla, niin erittäin suuressa rasituksessa olevilla koirilla voidaan ylittää nivelruston ”luontainen” kyky suojata itseään ja liikunnalla aiheutetaankin nivelrikko. Greyhoundit eivät ole pahimmassa vaaravyöhykkeessä juoksukilpailun vaatimasta voimasta ja rataprofiilin aiheuttamasta väännöstä huolimatta, koska ylirasitus on niin lyhytaikainen. Sen sijaan agilitykoirien hyppyjen aiheuttamat iskut saattavat olla se korsi, joka katkaisee kamelin selän. Samasta syystä saksanpaimenkoiran ravauttaminen polkupyörän vieressä asfaltilla kymmeniä kilometrejä kuuluu sarjaan suunnattoman huonot ideat. Koira on kuitenkin luotu juoksemaan tasaista vauhtia pitkiäkin matkoja sekä hyppimään, mutta ihmisen tehtävä on pitää hommassa järki kädessä.
Kannattaa myös muistaa, että nivelrikot oireilevat pahiten vanhemmilla koirilla, ja koirat on luotu elämään 14-vuotiaiksi yhtä vähän kuin meitä 90-vuotiaiksi. Pidentynyt elinikä näkyy sairastumisriskissä.
Glukosamiinin idea
Nivelrikko syntyy, kun proteoglykaanien (se voitelugeeli) tuottaminen häiriintyy. Se taasen voi johtua siitä, että rakennusaineena käytetyn glykosaminoglykaanin synteesissä ongelmia, joka taasen saattaa johtua glukosamiinin synteesin glukoosista ja glutamiinista häiriöistä. Pitkä ja monimutkainen ketju, joka tarkoittaa sitä, että kun peruspalikoista on puutetta tai ne eivät sovi toisiinsa, niin rustoa ei saada korjattua.
Sanotaan, että tuo ketju on rustokudoksen korjautumista rajoittava tekijä. Kun nivelruston korjautumisketjua mennään takaisin alkuun päin, niin päädytään olettamukseen, että kun annetaan glukosamiinia lisänä, niin saadaan parannettua glykosaminoglykaanien ja proteoglykaanien synteesiä ja parannettua tai kiihdytettyä rustokudoksen uusiutumista ja jopa parantumista.
Glukosamiinin syöttäminen
Oli kyseessä sitten glukosamiini tai proteiini, niin syötynä tai suun kautta ylipäätään otettuna, kaiken A ja O on imeytyminen. Se määrää ensimmäisenä onko lisästä mitään hyötyä. Suun kautta otettuna glukosamiinin imeytymiseksi ilmoitetaan luokkaa 90 prosenttia.
Tämäkään ei vielä riitä, sillä imeytymisen jälkeen mikä tahansa aine on muutettava muotoon, jota elimistö voi käyttää ja glukosamiinin metabolinen reitti on pitkä ja monimutkainen. Kun käytetään glukosamiinisulfaattia, niin sen biologiseksi hyötyosuudeksi lasketaan 26 prosenttia.
Nämä määrät on hyvä pitää mielessä viimeistään siinä vaiheessa, kun pohtii onko nivelruokina mainostetuista kuivamuonista hyötyä, kun sisällöstä löytyy glukosamiinia prosentin kymmenysten verran.
Glukosamiinisulfaatin puoliintumisajaksi veikataan 58 tuntia. Syöty glukosamiinisulfaatti pääsee kuitenkin muualle kudoksiin nopeasti, ja innokkaimpia teoreetikkoja kiinnostanee tieto, että beetapuoliintumisajaksi ilmoitetaan eläinkokeiden perusteella 28 tuntia. Tämä pätenee koirillakin, sillä vaikka arvot ilmoitetaan ihmisille, niin perustuvat eläinkokeisiin: rottiin ja beagleihin.
Glukosamiinin hyöty
In vitro-testeissä (koeputkihommia labrassa) on ilman epäilyjä osoitettu, että glukosamiini kiihdyttää proteoglykaanien synteesiä sekä jopa estävän rustoa tuhoavien entsyymien, kuten kollagenaasin ja fosfolipaasi A2:en, toimintaa. Laboratorio on laboratorio, joten asiat on tarkistettava myös eläville olioilla.
Eläinkokeiden perusteella ilmoitetaan, että glukosamiinilla saatetaan kyetä hidastamaan nivelrikon kehitystä ja jopa jossain määrin parantamaan syntyneitä vahinkoja. Kaupan päälle glukosamiini pystyy vähentämään tulehdusvaikutuksia. Yleisellä tasolla voidaan siis sanoa, että glukosamiini todistetusti jossain määrin estää, hidastaa ja parantaa nivelrikkoa.
Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Teoria toimii, mutta tulkinnat käytännön merkityksestä jakaa mielipiteet, eikä täyttä varmuutta edes toimintamekanismista ole kyetty osoittamaan. Tuttua huttua tiedemaailmasta. Tutkittua tietoa, mutta millä tulkinnoilla?
On mielipiteitä, jonka mukaan glukosamiinin merkitystä liioitellaan. Nivelruston uusiutumiskyvyssä on rajansa, koska ilman verisuonia koko aineenvaihdunta, ravintoaineiden – myös glukosamiinin – ja hapen kuljetus sekä kuona- ja tulehdusaineiden poisto tapahtuu pelkästään nivelnesteellä. Se kuitenkin tiedetään, että lisänä nautittu glukosamiini nostaa nivelnesteen glukosamiinipitoisuutta.
Lisäksi mietityttää tarvittavat määrät. Normaaleilla saantisuosituksilla on mahdotonta saada ravinnosta niin paljon glukosamiinia, että siitä olisi mitään hyötyä. Kun oletetaan, että glukosamiinin hyöty perustuu pitoisuuden noustessa lisääntyneeseen proteoglykaanien tuotantoon, niin oletus alkaa horjumaan kun muistetaan, että glukoosi ei ole suoraan solujen käytettävissä tässä tuotannossa. Mennään rajusti mutkan kautta, jolloin nivelnesteen glukosamiinipitoisuuden nousu ei vielä takaa yhtään mitään.
Onko tässä samaa ongelmaa kuin maitohappobakteerien kanssa; tiedetään, että nauttiminen lisää pitoisuuksia suolistossa, mutta sen merkitys on kaikkea muuta kuin aukotonta. Tämän takia EU:n elintarviketurvallisuus kieltää tällä hetkellä lähes kategorisesti pre- ja probioottien tarveysväitteet. Glukosamiinisulfaatti ei ole myöskään soluviljelmissä lisännyt ruston päärakenneosien tuotantoa.
Mutta koska glukosamiini lienee eniten käytetty nivelvalmiste, niin sitä on myös tutkittu huomattavan paljon. Epäilyksistä huolimatta sillä on havaittu olevan merkitystä nivelrikkokivun hoidossa ja nivelten toimintakyvyn parantamisessa.
Glukosamiinista ja sen tehosta nivelrikon hoidossa tehtiin meta-analyysi (Towheed et al. 2005), johon otettiin vuosina 1966 – 2005 tehdyistä tutkimuksista 20 satunnaistettua, kaksoissokkoutettua ja kontrolloitua kliinistä tutkimusta. 2596 ihmistä käsitelleissä tutkimuksissa havaittiin, että plaseboon verrattuna glukosamiini oli tehokkaampi kivunlievittäjä (muutos hoidon jälkeen 28 %).
Toimintakyvyn paraneminen olikin sitten ristiriitaisempi. Kun paranemista arvioitiin ns. Lequesne-pisteytyksellä, niin glukosamiini oli lumelääkettä tehokkaampi (muutos 21 %), mutta kun pisteytykseen käytettiin WOMAC-järjestelmää, niin merkittävää eroa plaseboon ei löydetty.
Myös glukosamiini käytön hyötyjä nivelrikon etenemisen hidastamisessa on tutkittu kohtuullisen paljon. Jos mittarina käytetiin sinänsä epätarkkaa nivelraon kaventumisen mittausta röntgenkuvista, niin on saatu viitteitä, että glukosamiinista saattaisi olla hieman apua.
Glukosamiinin on havittu myös vähentävän tulehdusta ja sitä käytetään myös kipulääkkeenä. Tätäkään mekanismia ei täysin ymmärretä, mutta koska glukosamiini on hyvin siedettyä ja se poistaa oireita käytännössä yhtä tehokkaasti kuin ibuprofeiini – ilman suolistoverenvuotoriskiä – niin sen käyttö on tuoltakin osin perusteltua.
Vaikeissa nivelrikkotapauksissa saattaa masentaa tieto, että glukosamiinin hyöty on parhaiten saatu lievissä ja keskivaikeissa tapauksissa, ei vaikeissa.
Glukosamiinin lähde
Yleensä käytetään kahta glukosamiinin muotoa, glukosamiinisulfaattia ja glukosamiinihydrokloridia (HCL). Glukosamiinisulfaattia on tutkittu eniten ja sillä on saatu parhaat tulokset. Glukosamiinisulfaatti on hyväksytty lääkkeeksi polven nivelrikkojen hoidossa. Siksi katsotaan, että glukosamiinisulfaattikaliumkloridilla on paras biologinen hyväksikäytettävyys. Hevosilla tehdyn tutkimuksen mukaan (Meyluzer et al. 2008) glukosamiinisulfaatti nosti glukosamiinihydrokloridiin verrattuna huomattavasti tehokkaammin plasman ja nivelnesteen glukosamiinipitoisuutta.
Terveysväitteet ovat kuuma peruna tällä hetkellä ja aivan aiheesta. Kun tuotteita ja ravintolisiä vertailee, niin kannattaa muistaa, että kun glukosamiinia markkinoidaan lääkkeenä tai lääkkeenoloisena, niin se vaatii lääkeluokituksen. Jos purkissa luvataan, että tuotetta voi käyttää nivelrikon hoitoon tai ehkäisyyn, niin valmistuttaja rikkoo pykäliä. Mikäli moraali antaa myöten tuossa, niin voiko itse tuotteeseenkaan luottaa? Glukosamiinisulfaatti on saanut lääkeluokituksen vain ja ainoastaan polven nivelrikkojen hoidossa – ei mihinkään muuhun, koska näyttöä ei ole riittävästi.
Usein mainostetaan luonnollisesta lähteestä peräisin olevaa glukosamiinia. Näissä annetaan ymmärtää aika rajusti ymmärtämättä antaa, sillä ei ole olemassa mitään erikseen luonnollisesta lähteestä olevaa glukosamiinia. Glukosamiini on glukosamiini on glukosamiini.
Luonnollinen lähde tarkoittaa useimmiten vihersimpukkaa, ei siis puhdasta glukosamiinia. Kuluttajan – ja varsinkin nivelrikkoisen koiran suhteen – kannattaa muistaa, että vihersimpukka jauheuttuna tai ns. uutteena on täysin turha glukosamiinin lähteenä. Paremmin glukosamiinia saa naudan rustoista, ja kaupan päälle saa hammashoidon.
Ihmisillä elintarviketurvallisuusvirasto kieltää järjestään glukosamiini-sanan käytön vihersimpukkatuotteissa, mutta koirapuolella meno on villimpää.
Glukosamiini valmistetaan äyriäisten kuorista, ei mistään muusta. Ihmisillä käytetyt annokset ovat 1,5 – 3 grammaa, koirilla koosta riippuen alemmat. Tämä tarkoittaa sitä, että hoitomääriä on aivan mahdoton saada mistään ruuasta tai rustoluista. Normaalisti saatavat määrät ovat niin pieniä, että niistä ei ole myöskään mitään hyötyä nivelrikon ehkäisyssä, hoidosta puhumattakaan. Kuluttajaa viedään tässäkin kuin sitä kuuluisaa pässiä – tuttua huttua lisäravinnebisneksessä, eikä koiranrehuteollisuus jää yhtään jälkeen. Jos glukosamiinia käyttää hoitona tai ennaltaehkäisyys, niin on syytä ostaa lääkelaatuista puhdasta glukosamiinia.
Merkitys koirille
Glukosamiinia voidaan käyttää koirille samalla tavoin kuin ihmisillekin. Kun kysymys on todetun nivelrikon hoidosta, niin annostelun ja käytön pitäisi päättää aina eläinlääkäri. Valitettavasti eläonlääkärien osaaminen on hyvinkin rajattua aina kun puhutaan ravinnosta ja ravintolisistä. Mikäli uskoo glukosamiinin tehoon ennaltaehkäisyssä ja lievissä, omaan epäilyihin perustuvissa nivelrikoissa, niin ravintolisän käyttö saattaa olla perusteltua.
Kannattaa kuitenkin varmuuden vuoksi syöttäessään muistaa pari asiaa. Ensinnäkin glukosamiinin teho ihmisllä on havaittu nimenomaan polvinivelrikoissa, ei muissa. On siis kyseenalaista auttaako se koirien lonkkiin tai olkaniveleen. Lisäksi glukosamiini luokittellaan hitaasti vaikuttaviin, mietoihin aineisiin. Sillä ei saada nopeita, dramaattisia tuloksia, eikä se missään nimessä korvaa itsehoitona käytettynä varsinaista lääkehoitoa.
Glukosamiinia kannattaa harkita käytettäväksi yhdessä omega-3 rasvahappojen kanssa. On viitteitä siitä, että EPA ja DHA yhdessä glukosamiinin kanssa toimisi huomattavan paljon paremmin kuin pelkkä glukosamiini. On kuitenkin huomattava, että vaikka tämänkin yhteydessä voidaan käyttää termiä tutkimus, niin tulokset ovat ainakin vielä hyvinkin auki ja jopa kiistanalaisia.