Kun ruokintaa suunnitellaan, niin usein mietitään pitkään eri eläinten välillä. Käytettävä osa eläimestä on jo päätetty, mutta valintaa yritetään tehdä eläinlajien välillä. Joskus sillä on hivenen merkitystäkin, kuten A-vitamiinin suhteen, joskus taasen ei, kuten proteiinien saannin kannalta.
Useimmiten valinta kuitenkin kannattaa tehdä lihojen ja elinten saannin helppouden tai hinnan suhteen, ei pienten ravitsemuksellisten erojan takia. Niistä eroista selviää pienillä määrien muutoksilla. Tämä koskee tietysti samoja elimiä keskenään tai samanlaisten lihojen välillä. Maksaa ja munuaista ei voi verrata keskenään, kuten ei myöskään lampaan ihraa hevosen paistilihaan.
Sisäelimissä valintaa tehdään usein naudan, sian ja broilerin maksan välillä, joskus ihmetellään myös poron tai hirven maksaa. Tuo miettiminen on useimmiten lähes ajanhukkaa, vaikka niiden välillä onkin pieniä eroja. Maksojen väliset erot kaventuvat lähes nollaan analyyseistä riippumatta siksi, että antomäärät ovat niin pieniä.
Jos rasvattoman ja rasvaisen lihan välillä on annoskoossa satojen grammojen ero, niin sillä on oleellinen merkitys ruokakupin koon kannalta. Mutta kun puhutaan pohdinnoista, jotka vaikuttavat akselilla teelusikka ja ruokalusikka, niin sillä ei ole merkitystä ruokakupissa tai ruokinnan kokonaishinnassa.
Selvitellään hieman kolmen eri maksan välillä olevia eroja. Tiedot ovat Finelistä. Esimerkkinä on taas kerran tuttu 30 kg koira, mutta määrät ovat helposti muutettavissa mihin tahansa painoon, eikä sen suurempia heittoja synny edes metabolisen painon takia.
| nauta | sika | broileri | |
|---|---|---|---|
| per 10 grammaa | |||
| A-vitamiini | 1967 µg | 1520 µg | 975 µg |
| rauta | 830 µg | 3,1 mg | 830 µg |
| kalium | 36 mg | 37 mg | 36 mg |
| sinkki | 450 µg | 900 µg | 450 µg |
| 30 kg koira, kun A-vitamiinin tarve tyydytetään | |||
| A-vitamiini (tarve 30 µg/kgEP) | 5 g päivässä | 6 g päivässä | 9 g päivässä |
| rautaa saadaan (tarve 1 mg/kgME) | 415 µg (3 % tarpeesta) | 1,9 mg (15 % tarpeesta) | 747 µg (6 % tarpeesta) |
| kaliumia saadaan (tarve 140 mg/kgME) | 18 mg (1 % tarpeesta) | 22 mg (1 % tarpeesta) | 32 mg (2 % tarpeesta) |
| sinkkiä saadaan (tarve 2 mg/kgME tai 2 mg/kgEP) | 225 µg (1 % tai 0,4 % tarpeesta) | 540 µg (2 % tai 1 % tarpeesta) | 405 µg (1,6 % tai 0,7 % tarpeesta) |
Kuten taulukosta huomaa, niin riippumatta A-vitamiinin mikrogrammamääristä Finelin käyttämässä sadan gramman annoksissa, niin koiralle on melkoisen se ja sama antaako sille broilerin tai naudan maksaa edes silloin jos antaa sen kerran viikossa, eli kertoo yllä esitetyn annosmäärä seitsemällä. Valinta tehdään siis vain saatavuuden, helppouden, mukavuuden ja koiran terveydentilan perusteella – jos sianliha tuottaa ongelmia, niin ei liene järkevää käyttää sian maksaa, vaikka se luultavasti ei ongelmia aiheuttaisikaan.
Oleellisimmat erot eri maksojen välillä ovat:
- broileria annetaan noin tupla nautaan verrattuna
- sikaa annetaan hieman enemmän kuin nautaa
- broileria annetaan hieman enemmän kuin sikaa
- broilerin maksaa on vaikeinta saada
- sian maksa haisee vahvimmin
- poro, peura ja hirvi sijoittuu sian ja naudan väliin
Osalle koirista raaka maksa on kauhistus. Jos ei halua kypsentää maksaa, niin kannattaa kokeilla mahdollisuuksien mukaan broilerin maksaa. Sen lievempi haju ei ehkä aiheuta yhtä pahaa vastustusta. Ja mikäli päättää tehdä kuivattua maksaa ja tarjota maksan makupaloina, niin tarkistaa annosmäärää vaikka kymmenyksen verran ylöspäin vitamiinihävikin takia – mineraaleissahan hukkaa ei suuremmin ole kuin keittäessä.
Ja omistajankin on syytä syödä maksaa, aina silloin tällöin.
