Koiran 50/50-ruokinnassa sekoitetaan lihaa ja kuivamuonaa. Ajatuksena on ottaa lihasta proteiinit ja rasva, ja pudottaa kuivamuona hivenaine- ja vitamiinilähteeksi.
Koska 50/50 on kuvaileva nimi, ei tarkka annostus, sotkee ihmisiä aika ajoin. Lihaahan syötetään vatsan täydeltä niin, että koiran paino pysyy, mutta kuivamuonan määrälle on olemassa muutamakin muistisääntö.
Käytän esimerkeissä 30 kg koiraa, jonka kalsiumin saanti on vähintään 1600 mg eli 1,6 grammaa.
Valmistajan annossuositus
- katso painoluokan suurin annos ja jaa se kolmella
Jos 30 kg koiralle suositellaan vaikkapa 400 grammaa, niin annos olisi silloin 133 grammaa, hieman vajaa kolme desiä. Jos kuivamuonassa on kalsiumia 1,2 %, niin tuosta annoksesta saisi kalsiumia 1,6 grammaa.
Tuota käytetään miniminä. Yleensä kannattaa antaa puolet suositusannoksesta.
Ruuan kalsiumpitoisuus
- katso analyysistä kalsiumin määrä, joka on ilmoitettu prosentteina. Jos sitä ei ole kerrottu, käytä 1,2 prosenttia.
Täytyy laskea montako grammaa tarvitaan ruokaa, jossa on 1,2 % kalsiumia, että saadaan tarvittava määrä kalsiumia. Jos et muista prosenttilaskuja, niin lunttaa täältä.
Tässä tapauksessa kaava olisi: 100 x 1,6g / 1,2% = 133 g
1,2 % kuivamuonaa per painokilo
- Anna 5 grammaa kuivamuonaa per painokilo
Oletuksena on, että kuivamuonassa olisi kalsiumia 1,2 %, joka on hyvä muistisääntö. Mutta osassa ruuista on jopa hieman alle prosentin verran. Se ei aiheuta katastrofia, mutta moista ruokaa olisi annettava enemmän.
30 kg x 5 g = 150 g
Muista FAQ
Tämäkin kannattaa vilkaista: 50/50-ruokinta: FAQ
Suurin ongelma ihmisillä näyttäisi olevan, että
Anteeksi, jos sanon tämän ilkeänoloisesti, mutta tarpeen löytää Katiskasta haulla — voi kokeilla mitä löytää hakutermillä kalsiumin tarve. Prosenttilaskujen kohdalla voi yrittää hakua — arvatteeko? — esimerkiksi prosenttilasku.
Joten ei kyse ole osaamisesta. Kyse on siitä, että ei edes yritetä.
Mutta kerrataan ja otetaan esimerkiksi koiranomistajien eniten murehtima asia, joka on myös kaikista merkityksettömin: pennun kalsiumin tarve.
Pennut nimittäin hieman rikkovat negatiivissävyistä toteamusta, että kyse tietämättömyydessä olisi halusta. Nimittäin pennun tarpeita ei oikein löydä mistään. Kun ei tiedä paljonko pennun olisi saatava, niin mikään prosenttilaskutaito ei riitä.
Ensimmäinen sääntö on, että käytetään pennun oletettua aikuispainoa. Usein kannattaa käyttää nyrkkisääntöä, että
Tuo perustuu siihen, että pennun tarvetta ei itseasiassa tiedetä. Useimmin käytetty pennun kalsiumin tarve on itseasiassa pikkupennun saanti emän maidosta. Siitä ei ole suurtakaan iloa edes luovutusikäisellä.
Pennun tarve muuttuu koko ajan sen kasvun mukaan. Kalsiumin tarve grammatasolla itseasiassa lisääntyy koko ajan, kun mennään kiihkeän kasvun suuntaan. Ihan siksi, että uutta luuta rakennetaan koko ajan ja oman osan vaatii myös kaikki rakennettava lihaskudos.
Koska pennun paino kasvaa saman aikaisesti, niin per painokilo laskettuna saanti silti näyttäisi laskevan — vaikka pentu syö enemmän koko ajan, niin paino nousee vieläkin enemmän. Siksi per metabolinen, aineenvaihdunnallisesti aktiivinen, painokilo laskettu tarve laskee.
Saattaa tuntua hankalalta, ja tämä saattaa tuntua vielä sekavammalta:
Kun mietitään tuota arjen vaatimuksissa, niin pennun tarve muuttuu joka viikko, joskus jopa päivittäin. Siksi sitä ei kannata, eikä voi laskea. Lisäksi tarvelaskut ovat ravitsemustieteen teoriaa. Se mikä kiinnostaa, on käytäntö.
Käytäntö taasen kertoo, että kun kasvavalle pennulle annetaan kalsiumia aikuispainon mukaan, niin katetaan koko ajan tarve riittävissä määrin.
Nyt tiedetään miksi käytetään aikuispainoa.
Leikitään, että meillä on aikuisena 4 kg painava kääpiön pentu.
Sen tarve ajatuksella, että saadaan taatusti riittävästi aina ja joka vaiheessa, on noin 160 mg/kgEP.
Käytetään kuivamuonaa, josta valmistaja on ilmoittanut kalsiumpitoisuudeksi 1,2 %.
Koska aiheena on koiran 50/50-ruokinta, eli käytetään kuivamuonaa ja lihaa, niin lasketaan paljonko ruokaa on annettava vähintään, että saadaan 640 mg kalsiumia.
Piipahdetaan Katiskassa vilkaisemassa prosenttilaskujen muistilappua:
Nyt halutaan tietää, että mistä luvusta 1,2 % on 0,7 grammaa?
Joten desi päivässä kattaa sellaisen pennun kalsiumin tarpeen koko kasvuajan, jonka aikuispaino on noin 4 kg.
Nyt aletaan menemään taas vaikeampiin asioihin, joita ei oikein selitetä missään. Ei edes Katiskassa. Ihan siksi, että en halua antaa liikaa köyttä, johon voi hirttää itsensä.
Juuri laskettu määrä on sellainen, että pentu saa riittävästi kalsiumia riippumatta sen aidosta tarpeesta (jos ei tarvita, niin saadaan luupaskaa; tarve katetaan jopa äkillisessä tilanteessa ja melkin kaikki hyödynnetään). Se on siis sellainen kerta kiellon päälle annos.
Lisäksi se ei vaadi D-vitamiinia imeytymiseen.
Koiran biologinen tarve on kuitenkin matalampi. Laskettu määrä kun on sellainen, että suurinta osaa ei imeytetä. Koskaan.
Jos koira saa D-vitamiinia sen 0,7 µg/kgEP, niin kalsiumia aidosti tarvitaan vähemmän. Aika paljonkin vähemmän. Aletaan olla tilanteessa, että kun D-vitamiinin saannista huolehditaan, niin riittävä annos onkin vain puolet lasketusta: puolen desiä kuivamuonaa päivässä.
Tuo pätee niin sanotusti normaaliruokinnassa. Jos koira harrastaa jotain fyysistä, kuten vaikka agilityä, niin asia muuttuu ja saattaa olla järkevää antaa kalsiumlisää.
Kuten aina nyrkkisäännöissä, kuten että 1/3 säkin suositusannoksesta riittää 50/50-ruokinnassa niin, että makromineraaleista ei tarvitse piitata, alkaa hieman hajota hyvin pienissä ja suunnattoman suurissa roduissa. Ääripäissä asiat kannattaa aina tarkistaa.
Ootkos @Jagster tutkinut missä nappulassa olis eniten kalsiumia 50/50-ruokintaa ajatellen?
Jos ajatuksena nappulaa antaa sen verran että kalsiumin tarve täyttyy ja millään muulla arvolla ei väliä?
No voi kyllä olla aika mahdoton homma kun nappuloita miljoona erilaista. Pisti vaan miettimään kun meillä tätä ruokintaa harrastaa kaksi kääpiökoiraa joilla nappulaa sais olla vaan sen verran että just kalsium täyttyy ja loppu ruoka lihaa. Ja kääpiöillä kun ei ruokamäärät päätä huimaa muutenkaan.
Canagan lammas-napuissa on 2.4%, sen korkeampaan en oo itse törmännyt.
Eli voisi antaa vähiten kuivamuonaa? En ole. Mutta Canagan taitaa tosiaan olla sieltä korkeimmasta päästä. Ja eikös Purenaturaleissakin ole yli 2%?
No siis juuri tämä oli ajatuksena
Pure naturalin lammasversiossa näytti olevan tasan 2.
Täytyykin itse alkaa tutkimaan, tietysti asiaa helpottaa se kun siipikarjaa ei tarvii ottaa mukaan niin ihan niin paljon ei oo tutkittavia pusseja
Ja tämäkin esitetty kysymys on omalla tavallaan kuivamuonan minimimäärän laskemisia.
Kuvakaappaus tuoteselosteesta
Per kilo taitaa olla. Joten siitä sitten lasket paljonko on 150 grammassa. KY:t muutetaan mikroiksi A-vitamiinilla kertomalla luvulla 0,3 ja D-vitamiinissa jaetaan 40:llä. E-vitamiini on 1:1 ja jos puolet on vitamiiniaktiivista.
Sitten lasket tarpeen, teet vähennyslaskun ja sinulla on paljonko tarvitset lisää.
Helpompaa on olla piittaamatta ja antaa suoraan tarpeen mukaan ja pyöristää alaspäin, jos annos ei suoraan sovi siihen mitä käyttää.
Ja kannattaa muistaa, että tuoteselosteessa on lisättyjen määrä, ei ruuassa oleva. Paljonko sille antaa merkitystä, ja mitä miettii hävikiksi, onkin sitten ihan oma taiteenlajinsa. Mutta enemmänkin teoriaa kuin käytäntö.
Enemmälti noita lisättyjä voi käyttää yhtenä mittarina pohdittaessa mm. onko liha lihaa vai jotain muuta.
Koska vastaukseksi tuli
niin annoin esimerkin
Kerrot lisätyn määrän 0,15:sta. Vaikka se A-vitamiini.
Joten ruuasta saadaan 300 mikroa enemmän kuin mitä koiran perustarve on. Joten siltä osin et välttämättä tarvitse A-vitamiinia enempää.
Mutta maksaa annetaan siksi, että siitä saa paljon muutakin kuin vain A-vitamiinia. Plus kuivamuonan lisätystä A-vitamiinista kaikki ei ole tallella, ja aiemmin laskettu oli vähimmäistarve, joten lisästä ei ole haittaakaan. Mutta ehdottomasti se ei tarvitse lisää.
Loput saat laskea itse