D-vitamiini on koiralle hormonin tavoin toimiva vitamiini. Se vastaa luustosta ja kalsiumin aineenvaihdunnasta sekä on mukana immuniteetin rakentamisessa. Koiralle on vaikea saada riittävästä D-vitamiinia ruualla.
Tämä on lyhennetty kooste D-vitamiinista, muistilappu. Perusartikkelin löydät täältä:
Tarve
- NRC: 0,2 µg/kgEP tai 0,45 kgME; turvallinen ylin annos 2,6 µg/kgME
- FEDIAF: 1,38 µg/100 gKA (ei käytetä raakaruokinnan laskuissa)
- perustellusti 0,7 µg/kgEP voidaan pitää riittävänä ylläpitoannoksena
Muoto
D-vitamiini on yhteisnimitys elimistössä useille hieman erilaisille, mutta toiminnaltaan samankaltaisille yhdisteille. Ruuasta on mahdollista saada kahta muotoa:
- D3-vitamiinia saadaan eläinperäisistä ruuista, pääsääntöisesti kaloista. Sitä kutsutaan nimellä kolekalsiferoli
- D2-vitamiinia löytyy sienistä, jäkälistä ja osasta etanoita. Sitä kutsutaan nimellä ergokalsiferoli
- kasviksista ei pääsääntöisesti saada D-vitamiinia, mutta sitä voi olla keltakaurassa ja osassa koiso-kasveja
Ihmisillä D-vitamiinia syntyy auringon UVB-säteilyn käynnistämänä ihossa skvaleenin (eräs hiilivety) avulla, kun aallonpituus on 300 nm. Koirilla (ja kaikilla lihansyöjillä, myös kissalla) vastaavaa ei ole, vaan D-vitamiini on saatava ruuasta. Mutta koska ihmisillä orvasketeen syntyvä ja talin mukana iholle nouseva skvaleenista muodostettu yhdiste 7-dehydrokolesteroli (7DK) muuntuu D3-vitamiiniksi, niin vallalla oli pitkään käsitys, että koira ja kissa saavat D-vitamiinia nuollessaan turkkiaan – tarkkaan ottaen 7DK ei ole edes D-vitamiini, vaan muuntuu sellaiseksi UVB-sätelilyn myötä, joten luulo oli väärä aivan riippumatta siitä olisiko koirien ja kissojen ihossa ylipäätään 7DK:ta.
Maksa muuttaa D3-vitamiinin kalsidioliksi – 25(OH)D -, joka on varastomuoto. Tämä on se muoto, jota mitataan verikokeesta, kun halutaan tietää D-vitamiinitasot. Yksikkönä on nanomoolia litrassa eli nmol/l. Muitakin yksikköjä käytetään maasta ja laboratoriosta riippuen. Kaikilla nisäkkäillä on samat tasot ja yleinen käsitys on, että niiden tavoitearvot olisivat myös samat. Silloin koirallakin puutokseksi lasketaan alle 50 nmol/l, riittäväksi saanniksi noin 80 nmol/l ja hyväksi määräksi yli 100 nmol/l.
Ihmisillä on arktisissa olosuhteissa jatkuvan pimeän aikana laskettu päivittäiseksi kulutukseksi 40 µg D-vitamiinia. Jos otettiin 15 – 20 µg, niin kalsidioli nousi vähimmäistasolle 50 nmol/l. Noin 50 µg annos nosti pitoisuuden tasolle 75 nmol/l. 40 µg vastaisi noin 0,5 µg/kg oletuksella 80 kg miestä – yleensä laskettaisiin 65 kg ´naisen mukaan, mutta nuo tutkimukset tehtiin miehillä. Koirien suositus on alle tuon. Vertailukohdaksi – suomalaiselle aikuiselle suositellaan talvella 10 µg. Toki osa saadaan ravinnosta, mutta siitä huolimatta tutkijoiden välillä on konsensus, että tarvittaisiin vähintään 20 µg.
Kun elimistö tarvitsee aktiivista D-vitamiinia, niin kalsidioli muunnetaan munuaisissa kalsitrioliksi – 1,25(OH)2D.
D2-vitamiini joutuu kulkemaan pidemmän reitin ja tarvitsee maksassa kaksi muutosta ennen kuin siitä tulee D3-vitamiinia. Siksi D2-vitamiinin aktiivisuus on noin 70 % alempi kuin D3-vitamiinin. Yliannostuspelon takia vauvoilla on käytetty D2-vitamiinia.
Yliannostus
Myrkytysoireita ovat
- luutumishäiriöt
- veren kalsiumtasapainon heittelyt
- kalsiumin kertyminen kudoksiin
Yliannostus- ja myrkytysraja on epäselvä. NRC ilmoittaa aikuiselle koiralle myrkytysrajaksi yksittäisenä annoksena 13000 µg/kgEP ja että on raportoitu myrkytyksiä annoksella 2000 µg/kgEP. Ilmoitetaan myös toisenlaisia rajoja. 50-100 μg/kgEP aiheuttaisi koirille myrkytystilan 2 – 3 viikossa. Pennut ovat herkempiä, ja niille suun kautta annosteltuna 15000 µg D2-vitamiinia viikossa aiheutti kahdessa kuukaudessa myrkytyksen.
Myrkytystila on vain perin ongelmallinen terminä. Myrkytystilaksi on myös laskettu poikkeavan korkea määrä plasmassa, joka itsessään ei ole myrkytys, vaan seuraus. Naisille on kuitenkin annettu injektiona kymmenien tuhansien mikrojen annoksia ilman mitään oireilua, ja sekin ylittää nykyisesti käytetyn myrkyllisyysrajan.
Muunnos
- 1 KY = 0,025 µg | KY / 40 = µg
- 1 µg = 40 KY | µg x 40 = KY
D2-vitamiinia tarvitaan noin kuusi kerta enemmän kuin D3-vitamiinia.
Toiminta
- luuston aineenvaihdunta
- kalsiumtasapaino
- vastustuskyky
- vaikuttaa useihin satoihin geeneihin
Saanti ruuasta
D-vitamiinia voidaan käytännössä saada vain kaloista. 70 g kananmunassa on vain 1,54 µg, jolloin 10 kg koiran pitäisi syödä 5 munaa päivässä tai 32 munaa viikossa. Se on käytännössä mahdoton syöntimäärä.
| per gramma | per kilo (tarve 0,7 µg/kg) | 30 kg koko saanti | 30 kg kerran viikossa | |
|---|---|---|---|---|
| ahven, silakka | 0,15 µg | 5 g/kg | 140 g/päivä | 980 g |
| muikku | 0,09 µg | 8 g/kg | 233 g/päivä | 1,7 kg |
| kirjolohi | 0,05 | 14 g/kg | 420 g/kg | 3 kg |
Lisäravinteet
E-kirja
Tämä artikkeli on lähinnä vain pintaa sipaiseva juttu. Jos haluat tutustua D-vitamiiniin laajemmin, mukaanlukien
- koiran D-vitamiinin tarpeet ja saanti
- koiran D-vitamiinin myrkytysmäärät
- paljon enemmän D-vitamiinin roolista koiran elimistössä
- miksi D-vitamiini on terveellinen ja pakollinen koiralle
niin lataa itsellesi e-kirja Koiran ravitsemuksen ABC: D-vitamiini.
Samalla saat sähköpostiisi ilmoituksen aina kun Katiskaan kirjoitetaan uutta, vaikka D-vitamiinista. Lisäksi saat luettavaksesi Sähköpostiblogin, suoraan sinulle toimitettuna. Plus kun Storessa julkaistaan mitä tahansa jännää, niin olet ensimmäisten joukossa kuulemassa asiasta.
