Raakaruokinnan aloittamisesta tuli toivepalautetta. Vitamiinit ja yleisimpien kivennäisten tarpeet kivasti ja yksinkertaisesti taulukoituna. Iloksenne lisäsin myös Omega-rasvahapot mukaan.
No, sinänsä helppo pyyntö toteuttaa. Mutta jotta tästä saataisiin mahdollisimman yksinkertainen, niin aikuisen koiran tarpeet on aika karkeasti pyöristettyjä ja taulukossa ilmoitettu elopainokiloa kohden. Näitä voi käyttää suuntaa antavina, mutta jos ruokavalion haluaa viilata kohdalleen, niin kannattaa käydä otsikon aihepiirin tarkemmat artikkelit ja oppitunnit, sekä käyttää laskemiseen metabolista painoa.
Taulukon on tarkoitus olla vain tiivis muistilappu, joten siinä on väistämättä suuriakin puutteita. Vitamiinien otsikkorivillä vilahtava SI viittaa SI-järjestelmän mukaisiin yksiköihin, eli grammaan ja sen johdannaisiin erotuksena kansainvälisiin yksiköihin (Ky).
50/50-ruokkijoiden kannattaa kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiiniin, sinkkiin ja kalsiumiin, kuivamuonaosuus huolehtii yleensä 50/50-ruokinnassa kaikesta muusta.
Vitamiinit
Vitamiinien kohdalla taulukkoon on pyritty keräämään kaikki olennainen tieto, niin annostelu, lähteet kuin mahdollisuus yliannosteluunkin – lähinnä siksi, että yliannostelulla pelotellaan usein kohtuuttomasti.
Vitamiini | Tarve kgEP (n. 15-45 kg koirat) | Muunnos ky -> SI-yksikkö | Muunnos SI-yksikkö -> ky | Yliannostus | Luonnolliset lähteet | Vaikutukset | Milloin lisätään |
---|---|---|---|---|---|---|---|
A-vitamiini | 22,5 µg | ky*0,3 | µg/0,3 | Vähintään 50-kertainen päiväannos toistuvasti. | Maksa, kananmuna | Silmien ja ihon hyvinvointi, hedelmällisyys, yleinen hyvinvointi, vastustuskyky | hedelmällisyysongelmat, iho-ongelmat, silmävaivat, alentuneen vastustuskyvyn tukeminen |
B-ryhmä B-vitamiinit | Vesiliukoinen, ei tunneta | Liha, koira tuottaa itse | B-ryhmään kuuluu kahdeksan eri vitamiinia! Elimistön perustoiminnot, hemoglobiinin tuotanto, entsyymitoiminta. | Anemia, koprofagia (?), rasitus | |||
C-vitamiini | Vesiliukoinen, ei tunneta | Kasvikset ja hedelmät, maksa, koira tuottaa itse | Antioksidantti, kollageenisynteesi | Virtsatietulehdukset, struviittikiteiden/kivien liuotus, hiiva, rasitus | |||
D-vitamiini | 0,7 µg | ky/40 tai ky 0,025 | µg*40 | Yliannostuksen riski on lähinnä teoreettinen. Mikäli koira syö D-vitamiinia kerralla tuntuvasti liikaa, pidetään vain tauko D-lisästä. | Kala, kalanmaksaöljy | Kalsiumin ja fosforin tasapaino, vastustuskyky, hedelmällisyys, yleinen hyvinvointi, palautuminen | Murtumien hoito, luustovaurioiden ennaltaehkäisy, suorituskyvyn parantaminen, vastustuskyvyn tukeminen |
E-vitamiini | 0,5 mg (alfa-tokoferoli) | ky/1,1 (alfa-tokoferoli) | mg*1,1 (alfa-tokoferoli) | Myrkytystilaa ei tunneta, mutta suurilla annoksilla (yli 5mg/kgEP) voi olla hidastava vaikutus | Öljyt ja rasvat. Tarve nousee ruokinnan rasvan noustessa | Antioksidantti, joka suojaa elimistön rasvoja. Ryhmään kuuluu useita samankaltaisia yhdisteitä, joista osa on vitamiiniaktiivisia ja osa yksinomaan antioksidantteja, mikä täytyy ottaa huomioon annostelussa. | Hedelmällisyysongelmat, iho-ongelmat, palautumisen tukeminen, anemia ja verenvuoto, stressin hoito. |
K-vitamiini | 22 µg | 1000-kertainen annos | Maksa, vaaleat lihat. Koira tuottaa jonkin verran itse. | Veren hyytyminen, luuston hyvinvointi | Suoliston epätasapainotilat, verenvuototaipumus, Magnesiumin aineenvaihdunnan häiriöt, luusto-ongelmat |
Hivenaineet
Hivenaineiden osalta yliannostusta ei ole kirjattu taulukkoon, sillä yliannostusta on harvoin mahdollista saada ruuan kautta. Kuitenkin kannattaa pitää järki päässä annostelussa, usein n. 2-3 kertainen annos on elimistön kannalta varsin järkevä. Useimpien mineraalien tarve myös nousee rasituksessa.
Mahdollinen liikasaannin oireilu näkyy useimmiten erityksessä – mm. rauta, magnesium ja kalsium vaikuttavat vatsan toimintaan. Sinkki voi närästää ja aiheuttaa oksentelua. Kalium ja natrium voivat lisätä virtsaneritystä.
Mineraali | Tarve kgEP | Luonnolliset lähteet | Vaikutukset | Milloin lisätään |
---|---|---|---|---|
Kalsium | 60-80 mg | Luu, kananmunan kuori | Luuston kovettaja ja elekrolyytti. Vaatii kaverikseen D- ja K-vitamiinit. | Kova rasitus, luunmurtumat. |
Fosfori | Vähemmän kuin kalsiumia | Liha, viljat | Saannilta on melkoisen mahdoton välttyä, tarpeellinen koko kehon toiminnoissa. Kalsiumin kanssa elimistön yleisimmät kivennäiset. | Ei yleensä tarvetta lisätä. |
Sinkki valokeilassa | 1 mg Korkeampi, optimiin tähtäävä 2 mg | Liha, sisäelimet. Tarve on lähes mahdotlähes mahdoton täyttääon täyttää ilman lisäravinteita | Tärkeä hivenaine moniin elimistön toimintoihin. Puute näkyy mm. iho-ongelmina, sukupuolivietin heikkoutena, karvattomina silmän-ympäryksinä jne. | Yleensä aina. |
Magnesium | 8 mg | Liha, luu | Vaikuttaa luustossa ja lihaksissa, osallisena moniin elimistön toimintoihin ja nestetasapainon säätelyyn. Puutos näkyy usein kramppeina, mutta ei ole kovin todennäköinen normaalissa rasituksessa oleville koirille. | Rasituksessa. Ei oksidimuotoista. Ei munuais-ongelmaiselle. |
Kalium | 60 mg | Mineraalisuola, merilevä, kala, liha, peruna, banaani, leseet, nokkonen, elimet | Elektrolyytti ja moniin elimistön toimintoihin osallistuva hivenaine. Osallisena nestetasapainon säätelyssä ja lihasten hyvinvoinnissa. Puutos näkyy kramppeina. | Rasituksessa. |
Jodi | 13 µg | Merilevä, jodioitu suola | Kilpirauhashormoni tyroksiinin rakennuspalikka. | Raakaruokitut. Kilpirauhas-ongelmat, aineen-vaihdunnan häiriöt. |
Natrium | 0,85 mg | Suola | Elektrolyytti ja moniin elimistön toimintoihin osallistuva hivenaine. Osallisena nestetasapainon säätelyssä ja hermotoiminnoissa. | Lisälle on harvoin tarvetta, mutta kovassa rasituksessa ja neste-tasapainon heitellessä, esimerkiksi ripulissa, pieni ripaus suolaa juomaveteen on hyvä. |
Rauta | 0,42 mg | Punainen liha, maksa | Veren punasolujen rakennusaine. Lihaan pohjautuvassa ruokinnassa harvoin puutetta. | Anemia. Muista myös B12! |
Seleeni | 5 µg | Munuainen, tonnikala, kala, punainen liha | Antioksidantti ja aminohappojen rakennusaine. Tehoaineena nivelissä, vaikuttaa hedelmällisyyteen. Toimii yhdessä E-vitamiinin kanssa. Peruskoiralla harvoin ongelma. | Hedelmällisyys-ongelmat, nivelongelmat, kasvukivut. Rasituksessa ja luomua tai ulkomaista lihaa syövillä koirilla kannattaa lisätä. |
Rasvahapot
Rasvahappo | Annos per 20-30 kgEP | Luonnolliset lähteet | Vaikutukset | Milloin lisätään |
---|---|---|---|---|
EPA (Omega-3) | 300-500 | Rasvainen kala | Ohentaa verta, voi vaikuttaa edullisesti tulehduksen kehitykseen. Voi muuntua DHA:ksi | Rasituksessa, toipilaalle |
DHA (Omega-3) | 500-700 | Rasvainen kala | Aivojen kehitys | Rasituksessa, toipilaalle, tiineyden ja imetyksen aikana, jopa ennen. |
ALA (Omega-3) | Energiankulutuksen mukaan | Lähestulkoon kaikki rasvat, mutta erityisesti pellavaöljy | Kasviperäinen omega-3 jolla on mahdollisuus muuntua EPA & DHA, mutta muuntotehokkuus elimistössä on huono (< 5%) | Ei yleensä tarvitse lisätä erikseen, mutta voi auttaa kiillottomaan turkkiin |
LA (Omega-6) | Energiankulutuksen mukaan - kun on riittävästi rasvaa, myös LA riittää. | Lähestulkoon kaikki rasvat, auringonkukkaöljy | Välttämätön rasvahappo, elimistö ei osaa valmistaa itse! Erityisesti elimistön solukalvojen toiminta ja ihon epiteelit. | Kuiva ja hilseilevä iho, kiilloton turkki |
GLA (Omega-6) | Ei välttämätön, mutta rasvansaannin ollessa rajallista saattaa lisästä olla hyötyä | Hamppuöljy ja helokkiöljy | Ihovaivat |
Rasvahapoille ei ole määritetty varsinaisia tarpeita, mutta hyödyt runsaasta kala- ja äyriäisperäisestä omega-3 saannista alkavat tutkimusnäytön perusteella olla kiistattomia, ainakin ihmisillä. Omega-3-rasvahapoista tavoitellaan lähinnä EPAa ja DHAa, sillä nimenomaan ne ovat niitä, joista on tutkimusnäyttöä. Hyvien omegoiden saanti voi olla koirilla hyvinkin rajallista, mutta todennäköisesti koirat pystyvät hyödyntämään ALAa juuri sen verran, että omegoiden saanti riittävällä tasolla on turvattu myös ilman lisää, kun kyse on kotikoirasta.
Rasvahappojen kohdalla puhutaan usein omega3-omega6-suhteesta, mutta varsinkin koirilla on tärkeämpää kiinnittää huomiota riittävään rasvan saantiin, sillä omegojen hyödyt pääsevät esiin vasta, kun niitä käytetään elimistön toiminnallisina yhdisteinä eikä energiaksi.