Koirilla allergioiden suurimpia ongelmia diagnoositasolla on se, että oireilun kautta samalle nimikkeelle saadaan mahdutettua kaikki mahdolliset ruuansulatus- ja iho-oireet. Siitä huolimatta varsinainen allergia on huomattavan harvinainen, jonka takia ”väärä” diagnoosi vaikeuttaa koiralle parhaimman mahdollisen hoidon rakentamista.

Herkkyys, yliherkkyys tai sopimattomuus (usein puhutaan intoleranssista) taasen onkin huomattavan yleistä, niin ihmisillä kuin koirillakin. Suurin ero allergiaan on se, että kun allergia on aina ja poikkeuksetta immunologinen reaktio, niin yliherkkyys ei ole sitä koskaan ja syyt voivat johtua vaikka

• entsyymin puutteesta (laktoosi-intoleranssi, keliakia)
• muusta sopimattomuudesta (gluteeni)
• ruuansulatusongelmista (kehno sulavuus, kuitu/kuidun puute)
• IBS tai IBD tyyppisestä oireilusta (ärtyneen paksusuolen oireyhtymä tai tulehduksellinen suoliston oireilu)
• em. kanssa yhdessä tai erikseen olevasta paksusuolen bakteeritasapainon ongelmista
• ei vain sovi

Lyhyesti: ruuan sopimattomuus tai yliherkkyys sille on ruuansulatuksellinen ongelma;
ruoka-aineallergia on vastustuskyvyn ongelma.

Yliherkkyydessä oireita aiheuttavaa ruokaa voidaan syödä pieniä määriä, eivätkä oireet tule näkyviin ennen kuin on syöty paljon. Lisäksi jos valmistustapa vaikuttaa siihen tuleeko oireita vai ei, niin kyse ei silloin ole koskaan allergiasta.

Atopia

Kun puhutaan koirien atopiasta, niin koskaan ei tiedetä mistä aidosti puhutaan. Tämä pätee niin omistajiin kuin myös eläinlääkäreihinkin. Usein sillä tarkoitetaan kuivaa ja hilseilevää ihoa sekä mattaa turkkia. Se ei ole koskaan allergiaa, vaan lähes aina kyse on ruokinnan ongelmista, joskus se on seuraus suolistosairauksista.

Koirien atopia on aina iho-oireilua, kuten kutinaa. hot spot tai hiivaa, joka johtuu pölyallergiasta. Atopia on siten hengitysperäinen allergia, eikä koskaan johdu ruuasta.

Heinänuha ja aivastelu

Koirilla ei ole koskaan heinänuhaa. Koiran kirsussa ei ole soluja, jotka voisivat reagoida allergisessa reaktiossa syntyvään histamiiniin. Siksi aivastelu tai kirsuvuoto ei milloinkaan johdu pöly- tai ruoka-aineallergiasta. Pölyt kylläkin voivat aiheuttaa nenävuotoa ja aivastelua, mutta se johtuu ”mekaanisesta” ärsytyksestä. Aivan samoin kuin mekin alamme herkästi aivastelemaan, jos ilmassa on paljon pölyä.

Suositus: Allergia

Suositus: Korvat ja hiiva

Suositus: Varastopunkki

Voit ladata luennon havainnekartan tästä:

Allergian aiheuttajat

Varsinaisen allergian aiheuttajat ovat

• ruoka
• pölyt
• ihokontaktit, kuten pesuaineet

Ruoka-aineissa ei tiedetä mitään varsinaista ”vaarallisuusjörjestystä”. Kaikki listat, joissa mainitaan milloin mikäkin yleisempänä allergeenina, usein broileri ja vehnä, ovat täysin keksittyjä. Se pitää paikkaansa, että eniten käytetyt raaka-aineet aiheuttavat eniten ongelmia, mutta se tulee määrästä. Jos Suomessa

• 800 000 koiraa syö broileria jossain muodossa ja niistä 8000 saa jotain ongelmia ruuastaan, tai
• jos 10 000 koiraa syö hevosta ja niistä 2000 saa oireita,

niin broileri näkyy määränsä takia eniten otsikoissa, keskusteluissa ja eläinlääkärien vastaanotolla. Mutta silti hevonen aiheuttaisi useammin oireita.

Jos koiran oireet keskittyvät aina määrättyyn vuodenaikaan, niin käytännössä koskaan kyse ei ole ruoka-aineallergiasta. Keväällä ja kesällä oireilevat ovat hyvinkin luultavasti pölyallergikkoja. Syksyllä oireilevat eivät kestä kosteutta ja talvisin kutisevat saavat oireita kuivasta ilmasta yhdessä talviturkin kanssa.

Kun aiheuttajaa etsitään, niin kannattaa hetken uhrata aikaa myös koiran ympäristöön. Ehkä ongelma ei johdukaan luonnosta, vaan esimerkiksi ruukkukukista tai muista lemmikeistä, kuten jyrsijöistä, linnuista tai kaneista.

Homeet ovat täydellinen kysymysmerkki. Koira saattaa tai saattaa olla oireilematta rakennuksen homekasvuston ja kosteusvaurioiden takia. Aihe on vahvasti sellainen, jossa ihmiset siirtävät omia pelkojaan koiraan ja eräällä tavalla sairastuttavat koiransa. Mutta silti on mahdollista, että syypää olisi sädesieni – vaikka sitä on ulkona luonnollisesti huomattavan paljon.

Mieti makuualustan ja pesuaineiden mahdollisuutta. Samaten ruoka- ja vesikipon materiaali kannattaa ottaa pohdintaan mukaan. Myös koiran peseminen ja jatkuva turkin käsittely saattaa altistaa iho-oireille. Lattialämmitys on myös riski.

Yleisimmin kyse allergistyyppisessä oireilussa on kuitenkin ruuan sopimattomuudessa, aina välillä myös stressissä.

Yleistä kuivamuonista:

Ruoka-aineallergia on aina erotettava ruoka-aineherkkyydestä tai ruuan sopimattomuudesta. Allergiassa on säännönmukaiset oireet allergeenillä ja elimistön puolustusreaktiot vasta-aineissa ovat mitattavissa. Oireet ovat käytännössä aina ihoi-oireita ja kutinaa. Herkkyydessä ja sopimattomuudessa reagointi ruoka-aineelle vaihtelee ja oireet ovat pääosin närästystä, ripulia ja muista ruuansulatusongelmia.

Suositus: Ruoka-aineallergian kuivamuonapaketti

Koiran allergian hoitaminen

Äänitallennin sanoi työsopimuksen irti, joten äänenlaatu on normaalia kehnompi.

Varsinaisen allergian hoito on periaatteeltaan kohtuullisen helppoa: vältetään allergeenia ja mahdollisesti hoidetaan sekundaariset ongelmat, kuten hiiva tai hotspot. Sen sijaan allergistyyppisen oireilun hoitaminen voikin olla jo kertaluokaa vaikeampia. Ensin pitää löytää mitkä kaikki aiheuttavat ongelmia, ratkaista niiden korvaaminen ja lisäksi hoitaa ulkoiset oireet.

Yliherkkyyksien korjaaminen on salapoliisityötä, ja perustuu hyvin pitkälle samoille periaatteille kuin ruoka-aineallergian haarukointi. Onneksi useimmiten määrätyt perusperiaatteet pätevät ja useimmiten aiheuttaja on:

• huonosti sulava ainesosa
• huonolaatuinen ainesosa
• jonkin osan väärä suhde (liikaa rasvaa, liikaa mineraaleja, liikaa hiilihydraatteja)
• valmistusprosessi
• terveydellinen ongelma (suolisto, haima, vatsahapot jne.)

Harvinaisempia tekijöitä, mutta mahdollisia ovat esimerkiksi:

• jokin lisätty kemiallinen yhdiste (kalsium, säilöntäaineet, aromit)
• pilaantuminen (rasva, valkuainen, kuivamuonissa kostuminen ja lämpö)
• kalan erittämä histamiini sen alkaessa pilaantua
• kasvien ja hedelmien salisyylihappo
• suuri kysymysmerkki on prosessilihojen sisältämä nitriitti, sekä nitraatti, jota löytyy kasveista mm. porkkanasta ja pinaatista

Kun koira reagoi ruoka-aineallergiassa ihollaan, raapii sen rikki ja saa esim. sekundäärisen tulehduksen, niin siihen voi kehittyä hiivaa tai seuraavaksi hoidetaan hot spottia. Syy/seuraus-suhde toimii noin päin, mutta ei toisin päin. Jos koiralle kehittyy hot spot, niin selvitetään onko ihan vain tavallisen ihotulehduksen (joka tulee esim. märästä hautovasta turkista) takana ehkä ruokintavirhe, joka muutoin laskee koiran vastustuskykyä. Sama pätee hiivakorvien kanssa. Ennen allergiadiagnoosia hoidetaan pois päiviltä muut todennäköisemmät hiivan aiheuttajat. Jatkuvassa löysyydessä tai muissa vatsa- ja suolistovaivoissa koira laitetaan aina ensin ruokaremonttiin, eikä edes suostuta keskustelemaan allergiasta vaihtoehtona.

Tiesittekö muuten, että ihmisillä allergioiden määrä lisääntyy mitä pohjoisemmaksi tullaan ja yhtenä vakavana vaihtoehtona tähän pidetään D-vitamiinin puutetta? D-vitamiini on muutenkin probioottien (ja sopivan ruuan) lisäksi yksi tärkeimmistä vastustuskyvyn buustaajista.

Koira kutisee ja ripuloi, kun se syö kalaa. Voi hyvin, kun ei syö. Mulle on ihan sama, mikä ongelman nimi on.

Kyllä, jos kala antaa aina noin selvät oireet, niin kalan välttäminen on ainoa järkevä ratkaisu ja voidaan myös kysyä, että onko kohdalle osunut aito allergikko. Mutta tässä päästään taas kahteen perusasiaan:

• todennäköisin syy on useimmiten oikea
• syy määrää toimenpiteet

Ruoka-aineallergiadiagnoosi on laiskan ratkaisu. Myös koska se on niin usein väärä diagnoosi, niin sitä ei saa koskaan hyväksyä ensimmäisenä vaihtoehtona. Koska allergian ainoa kestävä hoito on välttää allergeenia, niin se myös rajoittaa elämää ja vaihtoehtoja – loppuiäksi. Pikkulapsilla tehdyt virheelliset ruoka-aineallergiadiagnoosit ovat jo aiheuttaneet puutteita ravitsemuksessa – ollaan vältetty vääriä allergeeneja ja yksinkertaistettu ruokaa liikaa täydentämättä sitä jollain toisella tavalla (Alvares ym. 2013).

Jos kala aiheuttaa ongelmia, niin ensimmäiseksi on tehtävä muutama selvitys:

1. Aiheuttavatko kaikki kalat ongelmia? Jos ei, niin kyseessä ei ole allergia.
2. Aiheuttaako kala missä tahansa muodossa ongelmia? Jos ei, niin kyseessä ei ole allergia.

Osalle jauhettu raaka kala on vaikea. Syytä on vaikea selittää, mutta kyseessä saattaa olla ongelma rasvojen ja/tai perkuujätteiden kanssa. Jauhettu, pakastettu kala on harvemmin muuta kuin nahkaa ja perkuujätteitä. Osalle taasen varsinainen kalanliha, proteiinit, on se joka aiheuttaa selvästi iho-oireilua. Silloin voidaan kysyä, että onko koiralla ylipäätään ongelmia suuremman määrän proteiinin kanssa – ratkaisuna olisi lähteä maltillisesti laskemaan hiilihydraattien määrää sekä nostamaan ensin muun lihapohjaisen proteiinin määrää. Tukihoidoksi otetaan ehdottomasti mukaan ravintokuitu (prebiootit) sekä maitohappobakteerit (probiootit), koska varsinainen syyllinen saattaakin löytyä paksusuolen bakteerikannasta. Osa proteiineista päätyy aina paksusuoleen bakteerien ruuaksi ja saattaa edistää epätervettä bakteeritasapainoa. Tämä on aito riski varsinkin hiilihydraattipohjaisessa kuivamuonaruokinnassa, joka nostaa vatsahappoja neutraalimpaan suuntaan eli laimentaa ja siten heikentää ruuan sulamista ja imeytymistä.

Mikäli koira kestää kypsän kalan, mutta ei raakaa, niin ongelma on aina koiran kyvyssä käsitellä käsitellä proteiineja eli ruuansulatus ei toimi kuten pitäisi.

Jos ongelman aiheuttaa kalapohjaiset kuivamuonat, niin syypää löytynee raaka-aineista ja valmistuksesta, ei niinkään kalasta itsestään. Silloin vaihdetaan merkkiä ja valmistajaa, sillä ilmiselvästä syystä valmiin ruuan tekijöihin ei kyetä vaikuttamaan.

Pakasteseiti on hyvä työkalu mitata koiran herkkyyttä kalalle. Maltillisesti rasvainen kala, joka on ns. puhdasta lihaa. Jos koira reagoi siihen, niin silloin kalaa kannattaa välttää joka suhteessa.

Kala on ylipäätään hieman ongelmallinen tapaus mietittäessä allergian, yliherkkyyden ja ylipäätään sopimattomuuden eroja, sillä koirat saavat kalaa harvoin ja kala on ihmisilläkin sulavuudestaan huolimatta herkkyyttä aiheuttava ruoka.

Kalaa on helppo välttää, jos ei koe tarpeelliseksi murehtia allergioita ja yliherkkyyksiä. Sen poisjättäminen ei aiheuta ongelmia ja D-vitamiinin saa haettua muualtakin, käytännössä lisäravinne on ainoa järkevä valinta – jos ei oma maailmankatsomus edellytä purkkien välttämistä. Mutta jos koiralle diagnosoidaan vaikkapa nauta- tai vehnäallergia, niin arkielämä muuttuu huomattavasti hankalammaksi.

Vehnä ei kuulu koiran perusravintoaineisiin ja jos vehnäpohjainen kuivamuona aiheuttaa ongelmia, niin vaihdetaan riisi- tai maissipohjaiseen ruokaan ja ongelma on ratkaistu. Vaan ei ole. Vehnää on joka puolella saatavilla, eikä allergikon ulottuville saa jättää mitään leivän näköistäkään. Vehnän karsiminen heikentää myös kuivamuonavalikoimaa sekä ravinnon laatua. Riisi on viljoista vehnän tasolla, mutta maissiruokaan siirtyminen heikentää välittömästi sulavuutta. On aivan sama, jos säkissä on mainittu 30% raakaproteiinia, jos siitä maissin osuus on 80% ja sen sulavuus 40%. Tarkoittaa, että hyödynnettävän proteiinin määrä romahtaakin noin tasolle 14%. Vehnäallergiadiagnoosin myötä ruuan muutos romauttaisi koiran valkuaisen saannin vain siksi, että siirryttiin heikkotasoiseen maissiruokaan.

Turha muutos, kun jos kyseessä onkin “vain” yliherkkyys muuta prosessia kohtaan. Tai ongelmana onkin gluteeni, jolloin ratkaisu ei ole ylipäätään kuivamuonat. Tai ongelma on kuivamuonan sulavuus ja/tai sen pielessä olevat raakaproteiinien ja -rasvan määrät.

Olen muutamalla projektikoiralla onnistunut parantamaan ruoka-aineallergian vain nostamalla D-vitamiinin ja sinkin määrää. Tuo “vain” oli muuten tyypillinen valikoiva ja tarveharkintainen ilmaisu. Niillä tehtiin muutama muukin asia. Kuten lääkittiin akuutit iho-oireet kuntoon ja tehtiin niin sanotusti vieroitus uudestaan – esiteltiin liha uudestaan ja vasta sitten siirrettiin takaisin kuivamuonalle.

Peruslihoihin, eli nautaan, sikaan ja lintuihin, liittyvät allergiadiagnoosit ovat kaikista pahimpia. Koska kyseessä on allergia, niin niitä on vältettävä aina ja ikuisesti. Ei poikkeuksia. Jos ruokinnasta joudutaan jättämään nauta, kala tai linnut (broileri ja kalkkuna), niin työkalut ja valinnanvara romahtavat. Hinnat nousevat taivaisiin kun on käytettävä vähärasvaisia lihoja kuten poroa tai hevosta – mutta koira voi paremmin ja omistaja maksaa ilolla. Paitsi, että yleensä lääkäri- tai hoitokierre ei katkeakaan, mutta niille ekstrakuluille löytyykin nyt selitys: ruoka-aineallergia ja koira on varastanut/saanut jostain allergeenia.

Turhan usein ratkaisu löytyy sanoista “siirryttiin vähärasvaisiin lihoihin kuten poroon”. Taas kerran koirille suunnatut lihat sisältävät lihaa huomattavan vähän ja usein rasva on erittäin korkealla. Silloin tutkiva katse kohdistuisi koiran kykyyn käyttää rasvaa, varsinkin kun sitä saadaan liikaa, ja valkuaisen matalaan määrään.

Eräs kuivaruokittu kana-allergikko siirtyi lammaspohjaiseen ruokaan ja oireet poistuivat. Eläinlääkärin allergiadiagnoosi oli varmistettu. Paitsi että lammasruuassa oli vain se vaadittu minimimäärä neljä prosenttia lammasta, loput oli kanaa. Se siitä diagnoosista.

Jos ja kun oireilun syy onkin esim. rasvan ja valkuaisen väärä suhde, tai huonolaatuinen raaka-aine ylipäätään, niin yliherkkyys/sopimattomuusdiagnoosilla on mahdollisuus lähteä rakentamaan koiralle sopivaa ruokavaliota laajemmalla ruokavalikoimalla kuin mitä allergian kaiken poissulkeva antaisi.

Eliminaatio

Eliminaatiossa koiralle annetaan yhtä sellaista proteiinin lähdettä eli lihaa, jota koira ei ole saanut koskaan tai on saanut erittäin harvoin, eikä oireilun aikana. Jos koira aiotaan pitää kuivamuonalla eliminaation jälkeen tai jos käytettävä liha on vähärasvaista, niin mukaan on otettava jokin hiilihydraatinlähde, siis vilja tai peruna. Sitä koskee samat rajoitukset kuin lihaakin. Kalsiumin saannista ei tarvitse huolehtia, mutta sinkkiä olisi vähintään syytä antaa ihon kunnon vuoksi, kuin myös D-vitamiinia. A-vitamiini on hankala, koska se edellyttää joko kala- tai maksapohjaista lähdettä.

Kuivamuonien hypoallergiaruokia kannattaa välttää. Valmistajat väittävät pilkkoneensa proteiinit niin pieniin osiin, että keho ei enää saisi niistä reaktiota. Mikään ei kuitenkaan osoita, että väite tuotannosta pitäisi paikkaansa. Eikä moinen toimi ihmisilläkään. 63 kutiavaa koiraa laitettiin kanahydrolysaatille tarkoituksena kokeilla sen toimivuutta hypoallergiaruokana. 17 koiraa lopetti kokeen alkuunsa erilaisten syiden takia ja näistä neljä, koska eivät suostuneet syömään moista. 18 koiraa osoitti kanahydrolysaatilla oireilua eli 39 % (Loeffler ym. 2004⁾. Tämä yksistään osoittaa sen, että hydrolysaattien käyttö ei pelasta miltään. Koira saa siitäkin oireita, jos se on raaka-aineelle herkkä.

Kuivamuonissa harrastetaankin vedonlyöntiä. Koska ruoka-aineallergiat ovat harvinaisia, niin tuotaessa ruoka, jonka sulavuutta on parannettu, niin oireet luultavasti häviävät, koska ne ovat alkujaankin johtuneet sopimattomasta ruuasta. Tai hyporuuan aikana oivalletaankin, että kyseessä onkin atopia. Niin tai näin, niin ne eivät sovellu eliminaatioon, jos sellaisen aikoo toteuttaa.

Eliminaation on kestettävä pääsääntöisesti 12 viikkoa. Kolmen viikon kuluttua ainoastaan 26 % ruoka-aineallergikoista on saanut parannusta tilaansa, mutta 12 viikon kuluttua jokainen, jos kyseessä on ruoka-aineallergia (Rosser 1993). Jos koiran kunto paranee selvästi, niin se palautetaan takaisin alkuperäiselle ruokinnalle. Jos oireet palaavat viikosta kahteen sisällä, niin kyseessä on varmuudella ruoka-aineallergia jollekin ruuan osalle (Wills ja Harvey 1994). Jos koira ei saa oireita, niin kyseessä ei ollut ruoka-aineallergia – se ei parane.

Jos koira saa oireita, niin palataan takaisin eliminaatioon niin pitkäksi aikaa, että koira on taas oireeton. Siinä vaiheessa tuodaan mukaan osa ruoka-aineista, joita epäillään tai ei epäillä allergian aiheuttajaksi. Tätä jatketaan niin kauan, että ollaan saati koostettua koiralle riittävä ruokavalio, joka ei aiheuta oireita. Siinä sitten pysytään, koko koiran loppuelämä.

Huonot uutiset tosin ovat ne, että koira, jolla on ruoka-aineallergia, saattaa kehittää uuden allergian muutoin oireettomana pitäville ruuille, jos niitä annetaan riittävän pitkään. Kannattaa siis yrittää löytää eliminaation kautta mahdollisimman suuri määrä erilaisia koiralle sopivia vaihtoehtoja. Niitä sitten vaihdellaan aika ajoin.

Tämä “uusallergisoituminen” johtuu siitä, että koiran vastustuskyky ei alunperinkään toimi oikein, eikä koiran synnynnäinen “heikkous” parane, vaikka se saadaan oireettomaksi joksikin aika. Toinen selitys on ristiinallergisoituminen, jolloin alkuperäinen allerginen herkkyys vaikuttaa vastaaviin muihin samantyyppisiin proteiineihin. Naudan lihalle allergisoituminen voi aiheuttaa herkkyyden maidolle tai vehnä aiheuttaa ongelmia myös soijan kanssa (Jerrers ym. 1996). Sen sijaan broilerille herkistyminen ei aiheuttaisi ongelmia munan kanssa.

Suositus: Koiran eliminaatio käytännössä

Suositus: e-kirja Eliminaatio

Suositus: Hiiva, ikuinen ongelma

Suositus: Lihaa vatsan täydeltä

Kysyttävää?

Jäikö sinulla kysymyksiä koirien allergioista tai haluatko muuten vaan jakaa ajatuksia? Sivun kommentointi on auki ja Katiskan Meta-foorumi on paras paikka käydä keskustelua. Mutta muistathan, että käytännön kysymyksiin juuri sinun koirasi allergioihin tai hoito-vinkkien antaminen ei ole mahdollista. Jotta saisit parhaan mahdollisen avun, niin se vaatii syvempää tutustumista koirasi historiaan, oireisiin ja ruokintaan. Siinä paras vaihtoehtosi on hyödyntää Katiskan suosittua puhelinpalvelua. Älä jää yksin taistelemaan, vaan hyödynnä ammattilaisia.