Koirat ovat lihansyöjiä. Se, että ne ovat olleet kesyyntymishistoriansa aikana pitkään puurolla tai tunkiorosvoina, ei ole muuttanut niitä ihmisenkaltaiseksi sekasyöjäksi. Vielä vähemmän koira on vegaaninen. Mutta maailma muuttuu, kuin myös ilmasto, ja lihantuotantoa leikataan. Se muuttaa myös koirien ravintoa.
Ihmisten ruuantuotantoa muutetaan kasvisvoittoiseksi ja samalla lihan tuotantoa leikataan. Tai jos ei leikata, niin liha kallistuu sellaisella vauhdilla, että se aiheuttaa niin sanotusti luonnollisen vähenemisen kulutuksessa. Koirien rehut ja muu syöminen pohjaa täysin ihmisten ylituotantoon ja kun ylituotanto vähenee, niin koirien lihansaanti leikkaantuu.
Saman tekee myös lihan hinnan kallistuminen.
Ihmiselle suunnitellaan lihankorvikkeita. Mitä tahansa, joka näyttäisi lihalta, maistuisi lihalta ja antaisi edes likipitäen saman ravitsemuksen kuin liha. Vielä siinä ei olla onnistuttu. Eikä onnistuta niin kauan kun vaihtoehdot maistuvat… eivät niin hyvälle, ja aiheuttavat samalla ruuansulatusongelmia.
Ja koska koirien ruokinta perustuu samaan kuin mitä ihmiset syövät, niin myös koirien ruokinta tulee olemaan vahvasti kasvisvoittoista.
Aikamuoto on väärä. Tuo muutos on jo tapahtunut. Katsokaa mitä tahansa kuivamuonaa, niin ymmärrätte missä mennään. Kuivamuonat ovat aina olleet kasvimaailmapohjaisia, mutta nykyään lihan määrä vain laskee. Kuivamuonaa syövät koirat ovat tehneet nopeamman ja rajumman siirtymän kasvispohjaiseen ruokintaan kuin omistajansa. Tai mitä omistaja ymmärtääkään.
Halutaanko keskustella kuivamuonien vaikutuksesta koiriin ja tulevatko ongelmat siitä 20 % lihaosuudesta, vai ehkä sittenkin siitä 60 % kasvisosasta?
Podcast sekoilee ja hyppii aiheessa normaalia enemmän selittäen liian paljon ihmisistä ja härkäpavuista kuin koirista ja kasvisruuasta. Mitään lopputulosta tai johtopäätöstä en saa rakennettua. Tai saan, luotettavasti negatiivisen: koiranpito sellaisena kuin me sen tunnemme on katoavaa kansanperinnettä. Lihaa syövien lemmikkien vuosikymmentuhantinen historia ihmisen kanssa elää viimeisiä hetkiään.