Koirien ruokinnassa käytettävät ravintolisät ja lisäravinteet, sekä mistä ne kannattaa ostaa, ovat säännönmukaisesti keskustelujen otsikoissa. Ja aivan säännönmukaisesti joku kysyy, että saisiko yhdestä purkista kaiken tarvittavan. Valitettavasti ei saa, mutta ei kolme purkkia, joista kahdesta syö omistajakin, voi olla ylitsepääsemätön vaiva. Ymmärrän kuitenkin halun päästä helpolla ja olen saman asian kanssa itsekin paininut. Varsinkin mineraalit ja elektrolyytit olisi mukava saada samasta purkista. Hevosten mineraali- ja elektrolyyttituotteet nousevat silloin aina valokeilaan, mutta ei niistäkään ratkaisua löydy.
Koirien lisäravinteiden suhteen on muutama kultainen perussääntö:
- koskaan ei osteta monivitamiineja ja -mineraaleja
- koskaan ei osteta koirien lisiä
- koskaan ei osteta apteekista
Kuten kaikissa säännöissä, niin näissäkin on poikkeuksensa.
Osa monivitamiineista ja -mineraaleista ovat käyttökelpoisia yhden määrätyn ravintoaineen antamisessa, ja muita sitten saadaan kaupan päälle. Silti niiden rooli on usein parantaa omistajan mielenrauhaa, ei koiran ravitsemuksta. Kuten olen usein sanonut, niin omistajan luottamus koiran ruokintaan ja hyvät yönet ovat tärkeä asia, sillä jos koko ajan pelkää kuitenkin rikkovansa koiran ruokinnallaa, niin ei siitäkään mitään hyvää seuraa.
Koirien lisät ovat useimmiten vain laimennettuja tai suoria kopioita hevosten lisistä, mutta hinta on noussut pienemmän pakkauskoon ja vaihtuneen etiketin takia. Toki osassa tuotteista hintaero ei ole merkityksellinen, mutta silti ostan edelleenkin E-vitamiinin hevostuotteena, en koirapuolelta. Ennen ihmisille suunnatut olivat kalliimpia, mutta vuosien saatossa kenttä kääntyi ja nykyään kannattaa ostaa todella usein ihmisten lisiä. Tilannetta helpottaa myös Ruokaviraston täydellisen aivokuollet vastustus lakiin perustumatta hidastaa ja estää lemmikkipuolen lisien valmistusta ja markkinointia. Sen sijaan kalsium kannattaa usein ostaa koiraa mainostavalla etiketillä, vaikka hintaero rehukalkkiin onkin huomattava – siinä mennään helppous edellä.
Apteekki on kallis. Aivan tolkuttoman kallis. Toki liikeyritys, joka toimii suojatuilla markkinoilla monopolin turvin voi tehdä paljonkin mitä lystää, ja tilannetta helpottaa ihmisten luulo, että apteekin myymä ravintolisä on jotenkin parempaa, mutta ei moista rahalla kannata palkita. Silti apteekista kannattaa hakea jotain, kuten joskus maitohappobakteereja (joita ei koskaan osteta lemmikkimarkkinoilta, vaikka kuinka harhaanjohdettaisiin koiran omilla suolistobakteereilla) sekä kaliumia.
Hevos- ja hyötyeläinpuolen lisät ovat houkutteleva valinta, koska kohde-eläimen isomman koon takia usein pakkauskoot ovat isompia sekä vahvuudet korkeampia. Mutta tuossakin kannattaa olla hereillä. Esimerkiksi hevosten D-vitamiinilisät ovat jotain hyödyttömän ja turhan väliltä. Sen sijaan B- ja E-vitamiinit (kuin myös ADE-liuokset) ovat toimivia.
Laajennetaan sääntöjä:
- koskaan ei osteta hevosten mineraaliseoksia
Monimineraali ja moppi
Minä etsin koko ajan helpointa ja edullisinta ratkaisua, ja nimenomaan tuossa järjestyksessä. Tämä on jo vanha sekä kohtuullisen tunnettu tarina siitä mitä tapahtuu kun rikkoo omia sääntöjään eikä mieti mitä tekee.
Kilpakoirat tarvitsevat kaikkea enemmän kuin tavalliset rauhallista elämää viettävät kotikoirat. Koska halusin buustata perheen ratarassi-greyhoundien ruokintaa ja haikailin yhden purkin politiikan nimeen aivan kuten kaikki muutkin, ja koska olin jo ottanut kuitulähteenä käyttöön Greenlinen (hevosille tehty sinimailaspuriste), niin toki päätin kokeilla miten hevosten mineraalilisä toimisi.
Into piukeana laitoin reippaalla ranneliikkeellä Hankkijan Racing-sarjan Mineral Plus monimineraalilisää koirien kuppeihin. Reippaasti siksi, että kaikkihan tietävät, että hevosten lisät ovat laihoja. En muista enää määrää, mutta oltiin varmaan lähempänä kolmea ruokalusikallista eli noin 40 grammaa tuotetta per 30 kg eläin.
Jotakuinkin kahden tunnin päästä moppailin löysää ripulia laittoilta, seiniltä ja katosta.
Vilkaistaan mitä Racing Mineral Plus sisältää oleellisimpien ravintoaineiden suhteen.
grammassa | gramma kattaa koirakiloja | |
---|---|---|
kalsium | 90 mg | 0,5 kg |
magnesium | 14 mg | 0,7 kg |
sinkki | 1,2 mg | 0,6 kg |
jodi | 13,8 µg | 0,4 kg |
A-vitamiini | 27 µg | 0,9 kg |
D-vitamiini | 0,22 µg | 0,3 kg |
Olen jo yleisellä tasolla antanut anteeksi itselleni tuosta kokeilusta ja sen, että en laskenut etukäteen mitä tein. Syy on selvä. Nämä asiat alkavat olla niin syvällä selkärangassa, että tekee asioita jo pelkällä intuitiolla oikein. Nimittäin numeroiden mukaan kokeiluni oli erittäin perusteltu ja annostuskin meni kohdalleen.
Pelkkien numeroiden perusteella Racing Mineral Plus itseasiassa on markkinoiden yksi harvoista monituotteista, josta olisi hyötyä ja jossa päästään lähelle sitä mitä pitääkin. Toki joutuu tekemään kompromisseja, mutta aina joutuu.
Se mitä en ole antanut anteeksi itselleni on se, että minun olisi pitänyt tietää paremmin, ihan intuitiolla. Joskus vain luottaa liikaa omaan osaamiseen ja siitä sitten seuraa aina palautus maanpinnalle: tällä kertaa palauttaja oli ripuli.
Kyse on perusasiasta: numerot kertovat mitä voidaan teoriassa saada ja yhdiste, se mistä numero on saatu, kertoo saadaanko sama käytännössä.
Homma kaatui magnesiumiin. Hevostuotteissa magnesium on aina magnesiumoksidina, ainakin monituotteissa. Magnesiumoksidi ei oikein imeydy. Oikeammin se imeytyy niin huonosti, että yleistävä yksinkertaistus, että magnesiumoksidin imeytyminen on nolla, on perusteltua. Sen sijaan magnesiumoksidi on tehokas laksatiivi, jonka takia sitä käytetään ummetuslääkkeenä.
Tiesin, että omien koirien sietokyky magnesiumoksidissa menee noin 250 mg/30 kg annostuksessa ja nyt annoin vähintään 500 mg. Ja jos ranneliike oli todella raskas, niin aito toteutunut annos saattoi olla helposti 1000 mg.
Sinänsä harmi, koska tuote itsessään olisi ollut käyttökelpoinen.
Hevosten kalsium ja vitamiinipullat
Minulta kysyttiin, että voiko koirien maksaan perustuvissa vitamiinipullissa käyttää hevosille suunnattua Black Horse Ca jauhoa, joka on kalsium/magnesium-lisä.
Helppo vastaus on, että jos käyttää, niin sitä pitää laittaa tuplasti sen mitä maksapullaresepti käskee. Se johtuu siitä, että Black Horse Ca:ssa on 55 % kalsiumkarbonaattia ja resepti on tehty rehukalkille, joka on 100 % rehukalkkia.
Vaikeampi vastaus on, että se riippuu, ja roikkuminen tulee magnesiumista, joka on magnesiumoksidia.
Black Horse Ca:ssa on valmistajan mukaan grammassa:
- kalsiumia 209 mg
- magnesiumia 166 mg
Jos annetaan 20 kg koiralle kalsiumin saantiin noin ruokalusikallinen eli 12 grammaa, niin koira saisi magnesiumia lähes 2000 grammaa. Uskallan väittää, että ripuli olisi taattu, vaikka magnesiumin lähde olisi mikä tahansa.
Hevosten monimineraalien dilemma
Hevosten (ja nautojen) monivitamiinien ongelma on lähes aina se, että ne perustuvat A-vitamiinille. On aivan se ja sama miksi valmistaja monivitamiiniaan kutsuu, niin kyseessä on aina saman brändin hieman tuunattu ADE-liuos.
Kun hevosille tehdaan monimineraali, niin se on aina joko magnesiumilla jatkettua kalsiumia, tai natriumilla jatkettua kalsiumia.
Erot tulevat kohde-eläimen erilaisista tarpeista, jotka perustuvat niiden ruokaan tai elimistöön. A-vitamiinille on yleensä korkeampi tarve, koska hyötyeläinten pito altistaa ne infektioille ja ruokinnan perustana oleva korsirehu antaa kehnosti karoteeneja.
Samaten mineraalilisä on käytännössä aina kalsiumia, koska syntymävegaanit saavat sitä kehnosti ravinnostaan. Brändin lisäravinnesarja sitten määrää lisätäänkö ihollaan hikoileville natriumia (jos rinnalla oleva tuote ei sitä jo anna riittävästi) vai magnesiumia, jota sitäkin saadaan kehnosti korsirehusta. Yleistysenä voisi sanoa, että hevoslisissä se on aina magnesiumia, koska ratsastus- ja ravimaailma elää aivan yhtä kovassa uskossa kuin koirapuoli, että magnesium liittyisi jotenkin lihashuoltoon. Toki heinönsyöjillä on selvä tarve magnesiumille, mutta ei se työhön mitenkään liity, vaan nesteen käyttöön ja virtsaamismääriin suhteessa siihen mitä ruuasta saadaan. Suomeksi: hevoset kuseksivat niin tolkuttomia määriä, että niillä on sitä kautta magnesiumista sekä muista elektrolyyteistä, joita saadaan kehnosti ruuasta, suhteessa korkeampi tarve.
Hevosten monimineraalit olisivat houkutteleva vaihtoehto, varsinkin jos omistaa kavioeläimiä. Valitettavasti eläinlajierot tulevat vastaan ja ihmistuotteet ovat toimivampi ratkaisu koirille. Paitsi kalsiumin kohdalla.