Vesidiabetes eli vesitystauti on oireiltaan hankala, koska siihen liittyy moneen muuhunkin liittyvät lisääntynyt juominen (polydipsia) sekä lisääntynyt sekä tihentynyt virtsaamisentarve (polyuria). Vaikka tämä on yleinen ongelma greyhoundeilla, niin se on hämmentävä sellainen. Vaikeus ei ole niinkään sen oikeassa hoitamisessa, vaan sen estämisessä ja ilmentymisen ennustamisessa.

Määrä, jonka greyhound vapaaehtoisesti juo, vaihtelee leveysasteittain. Viileässä ilmastossa greyhound juo puolen litraa, mutta kuumassa ilmanalassa veden kulutus nousee litraan päivässä. Juomismäärää ei siis sinänsä voi käyttää merkkinä mistään, ellei se poikkea huomattavasti normaalista.

Diabetes insipidus (josta tämä syndrooma on nimetty) esiintyy ihmisillä ja eläimillä. Oireina on pakottava lisääntynyt virtsaaminen sekä korvaava lisääntynyt juominen. Sen aiheuttaa antidiureettisen hormonin (ADH) puute aivolisäkkeessä. Vesidiabeteksella voi taasen olla useita eri syitä ja hämmentäviä kliinisiä oireita, kuten pakottavaa lisääntynyttä virtsaamista ja sitä korvaavaa lisääntynyttä juomista – joka ei kuitenkaan suoraan liity ADH:n puutteeseen.

On tärkeää, että treenari huomaa kun greyhoundilla on lisääntynyttä juomista tai virtsaamista. Greyhound on siitä poikkeava rotu, että se juo useasti vettä vähemmän kuin muut rodut. Normaali määrä greyhoundille voi olla alle 100 ml viilenä päivänä, jos ruuassa on ollut paljon nestettä. Maidon lisääminen juomaveteen (20-25 %) voi lisätä juomista 500 millilitraan. Lisääntynyt juominen (polydipsia) määritellään usein siten, että viileässä säässä greyhound juo yli 0,5 litraa ja helteellä yli litran huomioimatta ruuan sisältämää nestettä. Sellaiset tekijät kuten turvottamattoman kuivamuonan syöttäminen, korkea lämpötila tai kuume voi lisätä juomista, mutta ei niihin määriin joita tavataan vesidiabeteksessä.

Lisääntynyt virtsaaminen (polyuria) on myös tunnistettava, eikä sitä saa sekoittaa pollakisuriaan tai dysuriaan. Pollakisuria on liiallista, säännöllistä virtsanpäästöä, usein määrältään vähäistä. Dysuria on kivuliasta virtsaamisvaikeutta, yleensä vähäisiä määriä ja joka saattaa johtua tulehduksesta tai osittaisesta tukoksesta virtsatiellä. Kuitenkin vain vesidiabetekseen yhdistetään polyuria, kun taas pollakisuria ja dysuria aiheutuvat munuaisten tai virtsatien ongelmista. Siksi treenarin on tiedettävä kuinka paljon (tilavuutena) ja kuinka usein greyhound virtsaa. Normaali määrä on 15-35 ml/painokilo. Esimerkiksi 30 kg greyhound virtsaa päivässä 450-1050 ml (puolesta litrasta litraan) päivässä. Määrä voi vaihdella eri syiden takia:

1. ruokavalio, esim. lihan suhde kuivamuonaan sekä lisätty neste
2. nautittu nestemäärä, ruuan sisältämä sekä juotu
3. lämpötila ja kosteus
4. työn määrä

Virtsatesti antaa erittäin tarkkaa tietoa. Se pitäisi ottaa ensimmäisestä aamuvirtsasta, määrän puolesta välistä. Normaalisti sen ominaispaino on 1,035 – 1,045. Aamun toisen virtsan ominaispaino on hivenen alhaisempi, 1,025 – 1,030. Päivän aikana epäsäännöllisin välein kootut näytteet vaihtelevat pääosin välillä 1,030 – 1,040. Greyhoundilla, jolla on vesidiabetes, on erittäin laimeaa virtsaa – ominaispaino on 1,005 – 1,025.

Hyperakuutti vesidiabetes

Hyperakuutti on stressipohjaista ja ilmestyy yleensä välittömästi trialin tai kilpailun jälkeen. Kliiniset oireet alkavat 1-5 minuutin kuluttua suorituksen loppumisesta. Pääsääntöisesti greyhound on ollut:

1. riittämättömässä fyysisessä kunnossa matkalle
2. ollut kunnossa, mutta stressannut ennen starttia kiihtymyksen tai matkustamisen takia
3. kohonnut ruumiinlämpö (hypertermia) johtuen juoksemisesta eritäin helteisellä säällä

Greyhoundille voi tulla pelkästään vesidiabetes tai sen lisäksi myös jonkun asteinen metabolinen asidoosi.

Vedenjuominen lisääntyy huomattavasti, tasolle 5-15 litraa tunnin sisällä juoksemisesta. Usein greyhound oksentaa veden ja aloittaa juomisen uudelleen. Tämä akuutti polydipsia johtuu polyuriasta, joka on saattanut kehittyä tahdottomasta ja pidetyneestä virtsaamisesta, joka voi tapahtua samanaikaisesti koiran juodessa.

Greyhound kuivuu nopeasti johtuen jatkuvasta elektrolyyttien menetyksestä virtsan mukana. Vaikka virtsan ominaispaino 1,001 – 1,005 kertookin sen laimeudesta ja elektrolyyttien vähyydestä, niin munuaisten läpi virtaava nestemäärä (tilavuutena) on riittävä tuottakseen selvän puutteen elimistön elektrolyyttimäärässä. Tällaiset greyhoundit menesttävät ruokahalunsa ja laihtuvat nopeasti. Jos tila jätetään hoitamatta, kuolema seuraa 24-48 tunnissa. Hoitoon käytetään antidiureettista hormonia (ADH), suonensisäistä nesteytystä sekä stressitöntä toipumisaikaa.

Akuutti

Akuutit tapaukset ovat myös stressisidonnaisia, ilmestyen pääosin minuuttien sisällä kovasta juoksusta. Joskus oireiden alku kuitenkin viivästyy 24 tuntiin asti. Lähes aina treenarit ovat maininneet, että greyhound teki erinomaisen tai keskimäämääräistä paremman suorituksen startissa, jonka jälkeen oireet ilmestyivät.

Näillä greyhoundeilla on polydipsisia oireita juoden 2-10 litraa 24 tunnin aikana. Polyuria on näkyvissä, mutta se ei etene pidätyskyvyttömään vaiheeseen asti. Virtsaaminen yön aikana on yleistä, jos juomista ei kontrolloida. Ruokahalu pysyy normaalina, mutta kuivumista ja painonlasku tapahtuu hoitamattomalla greyhoundilla.

Akuutti muoto voi ilmentyä yksinään tai yhdessä metabolisen asidoosin kanssa. Virtsan ominaispaino on 1,005 – 1,010. Hoito on samantapaista kuin hyperakuutissa. Hoidettuna ennuste on hyvä ja täydellinen palautuminen kilpailukuntoon vie 1-3 viikkoa, riippuen oireiden vakavuudesta ja miten koira vastaa hoitoon.

Krooninen

Krooninen on yleisin, joka tavataan greyhoundeilla, eikä se liity akuuttiin stressiin. Krooninen stressi liittyen huonoon kennelöintiin, agressiiviseen kenneltovereihin ja yleisesti huonoon hoitoon, näyttäisi myötävaikuttavan asiaan.

Greyhound juo 1-2 litraa päivässä yli normaalin tarpeen. Virtsan ominaispaino on 1,010 – 1,025. Ruokahalu on hyvä, eikä suurta painonlaskua ole haivaittavissa, olkoonkin että se saattaa olla hivenen alle koiran parhaan suoriuksen aikaisn. Kliininen kuivuminen, joka on havaittavissa niskanahasta, puuttuu tai on lievää. Greyhound kykenee täyteen työhön, mutta suorituskyky heikkenee 7-8 koiranmittaa.

Money näistä eivät vastaa ADH:hon edes suurilla ja säännöllisillä annoksilla. Tämä saattaa johtua:

1. munuaisten kyky vastata ADH:hon, johtuen sisäisten normaalien komponenttien huuhtoutumisesta, on muuttunut
2. joku muu syy, joka aiheuttaa ADH-vajausta

Sandown Greyhound Veterinary Clinicillä tehtiin tutkimus yli 50 greyhoundille tästä vesidiabeteksen muodosta. Lähes aina löydettiin valkoisten verisolujen määrän nousua. Neurofiilit olivat koholla ja suhde lymfosyyteihin oli 2:1. Monosyyttien nousu, eosinofiilien lasku sekä jonkunasteinen anemia oli myös nähtävissä. Nämä tulokset osoittivat matalan tason infektiota sekä stressiä.
Hoito antibiooteilla, rautavalmisteilla sekä yleisen hoidon tarkistamisella tuottivat hyviä tuloksia koiran palautuessa täydellisesti.

Vesidiabeteksen aiheuttajat

Sandown Greyhound Veterinary Clinicin hoitamien tapausten tutkiminen osoittaa, että seuraavat ovat mahdollisia syitä (Gannon, 1986)

1. Antidiureettisen hormonin puute (ADH) aivolisäkkeestä saattaa aiheuttaa vesidiebetestä. Tämän hormonin tehtävänä on huolehtia ruumiin nesteistä, varsinkin silloin kun veri konsentroituu liiaksi, jolloin hormoni lisää munuaisten veden uudelleenabsortointikykyä. Varsinaiset diabetes insipidus-tapaukset vastaavat ADH-hoitoon, jos sitä annetaan silloin kun munuaiset vielä vastaavat tähän hormoniin (esim. ennen sisäisten komponenttien huuhtoutumista).
2. Nefrogeeninen diabetes insipidus (esim. munuaisista johtuva) on tila, joka voi kehittyä kilpailustressin tai ympäristötekijöiden aiheuttamasta pitkän ajan suhteellisesta kaliumin puutoksesta. On havaittu, että monet hyperakuutit sekä akuutit vesidiabetestapaukset aiheutuvat korkeasta lämpötilasta ja ilmankosteudesta esim. autossa tai kennelissä, sekä/tai kilpailua edeltävästä jännityksestä. Nefrogeeninen muoto voi olla myös peräisin bakteeritoksiineista, jotka vaikuttavat munuaisten kykyyn työskennellä. Sandown Greyhound Veterinary Clinicin mukaan iso joukko greyhoundeja, joilla oli krooninen vesidiabetes, eivät vastanneet ADH-hoitoon, mutta antibiootteihin kylläkin.
3. Psykogeeninen diabetes insipidus on aivopohjainen ongelma, joka esiintyy polydipsiana (lisääntynyttä juomista) ja jota seuraa polyuria (lisääntynyttä virtsaamista). Nämä tapaukset eivät vastaa ADH-hoitoon, jos sitä ei aloiteta heti oireiden ilmaannuttua. Tämä siksi, että polydipsiaa hyvin nopeasti seuraava polyuria huuhtelee munuaiset, eivätkä ne enää kykene reagoimaan antidiureettiseen hormoniin.
4. Hyperadrenokortinen diabetes insipidus on ainoastaan greyhoundeilla tavattava poikkeuksellinen reagointi kortikosteroideihin. Kortikosteroidien nousu, johtuen joko lisämunuaisista tai annettuna hoitona, aiheuttaa polydipsiaa sekä polyuriaa.Kilpailevan greyhoundin steroiditasoista tehty tutkimus osoitti, että jotkut greyhoundit tuottivat ylimäärää steroideja, toisin sanoen hyperadrenokortisena olo on tulosta treenaus/kilpailu-ohjelmasta. Näillä greyhoundeilla on useasti kehittyvää, tulehduksetonta bilateraalisesti symmetristä karvanlähtöä reisissä ja vatsan alueella. Kaljuilla alueilla on lisäksi hyperpigmentaatiota. Tilan uskotaan johtuvan tyroidin laskusta, jonka aiheuttaa kortisolitasojen nousu (kaljut reidet).
5. Ulkoiset syyt, esimerkiksi injektoidut kortikosteroidit (kortisonit) virheellisin perustein tai väärin annettuina lihasten, jänteiden, nivelten vammoihin. Greyhound rotuna on erittäin herkkä kortikosteroidelle, erityisesti pitkäkestoisille, ja sopimaton hoito voi aiheuttaa metabolisia häiriöitä, jopa kuoleman lyhyessä ajassa. Greyhoundilla on erittäin harvoin tarvetta kortokosteroidelle ja silloinkin annostus täytyy olla erittäin tarkoin harkittu.
6. Farmakologinen diabetes insipidus aiheutuu liiallisesta elektrolyyttien käytöstä, varsinkin helteellä. Polyuria seuraa polydipsian kompensointia. Tässä tyypissä virtsan ominaispaino on suhteellisen korkea, 1,015 – 1,035, verrattuna muihin vesidiabeteksen muotoihin.

Hoito

Hoito riippuu syndrooman aiheuttajasta, muista siihen liittyvistä ongelmista (esim. asidoosi) sekä ongelman luonteesta.

Hyperakuutit ja akuutit tapaukset

Näitä hoidetaan samalla tapaa, olkoonkin että hoidon intensiviteetti ja kesto vaihtelevat.

Treenarin on vietävä greyhound lääkärille heti, kun huomataan ongelmia liiallisen juomisen suhteen. Tämä on erittäin tärkeää varsinkin niissä tapauksissa, joihin liittyy myös asidoosi, koska hoito voi ratkaista elämän ja kuoleman välillä.

Virtsatesti dip stickeillä ja ominaispainon mittaaminen ovat suositeltavia.

1. Juodun nestemäärän kontrollointi. Kilpailunjälkeistä juomista rajoitetaan kahteen litraan. Sen jälkeen juomista rajoitetaan yhteen litraan per tunti vuorokaudessa. Jos tämä ei ole mahdollista toteuttaa, annostellaan kaksi litraa neljästi päivässä ensimmäisenä päivänä, niin että viimeinen juominen on noin kello 23. Seuraavana päivänä veden kokonaismäärä rajoitetaan neljään litraan. Kolmantena päivänä annetaan kaksi litraa. Juomisen pitäisi olla alle litran tai normaalissa neljäntenä päivänä. Juomaveteen on joka kerta lisättävä elektrolyyttejä, kts kohta 3.
2. Suonensisäinen nesteytys tarvitaan myös useimmien.
3. Suun kautta annetavat elektrolyytit ovat tärkeitä siksi, että niillä estetään elektrolyyttien huuhtoutumisesta aiheutuva kuivuminen, kun tilavuudeltaan suuri määrä virtsaa muodustuu vesidiabeteksen vakavimmissa muodoissa. Vaikka nestettä ja elektrolyyttejä annetaan suonensisäisesti, niin oraalisesti annettavia tarvitaan myös.

Annettava määrä pitäisi olla sellainen, että se tekee niistä isotonisia veren kanssa. Yliannostus voi aiheuttaa ripulia sekä oksentamista. Greyhoundille suunnitellut tuotteet ovat turvallisia antaa, kun valmistajan annostusohjeita noudatetaan.

1. Antidiureettinen hormoni on välttämätön, mutta sen annostelusta päättää eläinlääkäri.
2. Stressiä on alennettava. Kennelolot rauhoitetaan, sekä koira pidetään täydellisessä levossa seitsemän päivää. Koira käy ainoastaan tarpeillaan. Fyysinen ja henkinen lepo hiljaisessa sekä rauhallisessa ympäristössä nopeuttaa varmasti palautumista. Tämän lepoviikon jälkeen koiran treeniä lisätään asteittain ja se on taas valmis kilpailemaan neljän viiden viikon kuluttua.

Mikäli koira on ruokittu ainoastaan kerran päivässä, niin nyt ruoka jaetaan kahteen tai kolmeen pienempään annokseen. Joukkon lisätään nestettä, esimerkiksi vettä, maitoa tai keittoja. Useamman pienemmän annoksen antaminen saa greyhoundin tuntemaan itsensä kylläiseksi useammin, auttaa ruuansulatusta, korjaa painonmenetyksen sekä nopeuttaa palautumista.

1. Muut metaboliset ongelmat on myös korjattava. Vesidiabetekseen liittyy välillä metabolinen asidoosi. Toisen ongelman korjaaminen ei korjaa toista, vaan niitä on hoidettava yhtä aikaa. Näissä tapauksissa on noudatettava eläinlääkärin ohjeita.

Krooniset tapaukset

Tapauksissa, jotka eivät vastaa antidiureettiseen hormonin ja joilla on merkkejä tulehduksista, ovat seuraavat toimenpiteet suositeltuja.

1. Verikokeesta analysoidaan PCV, hemoglobiini, proteiinien määrät sekä valkosolujen määrät. Näistä arvoista eläinlääkärin on helpompi määritellä, minkälaatuisesta ongelmasta on kyse. Esimrkiksi stressi, kuivuminen, loiset, akuutit allergiat tai anemia näkyvät veriarvoissa eri tavoin.

Myös virtsatesti on otettava ja tutkittava sen ominaispaino (virtsan konsentraatio), pH, glukoosi, proteeini, veri, solut ja bilirubiini. Jatkuvilla virtsakokeilla on helpompaa seurata hoidon toimivuutta.

1. Mahdollisimman laajakirjoinen antibioottikuuri auttaa monia kroonisesta vesidiabeteksestä kärsiviä.
2. Annetaan suun kautta elektrolyyttejä.
3. Rauta – valmisteet sekä B₁₂-vitamiini annettuna 14-21 vuorokauden ajan auttaa anemiaa vastaan.