Beeta-alaniini on aminohappo, joka on tärkeä ainesosa karnosiinin luomisessa kehossa. Karnosiini puolestaan on lihaksen tärkeimpiä puskureita, joka syntyy beeta-alaniini- ja histidiiniaminohappojen synteesistä. Beeta-alaniinin saatavuus on tämän synteesin rajoittava tekijä. Karnosiinin nauttimisesta lisäravinteena ei tutkimusten mukaan ole juurikaan hyötyä, koska se hajoaa kehossa nopeasti takaisin alkuaineisiin. Beeta-alaniinin on havaittu antavan paremman tuloksen, sillä se edistää kehon kykyä luoda suuremmat määrät karnosiinia. Suurimmat beeta-alaniinin ja karnosiinin lähteet ovat eläinten lihakset.
Tutkimusten ja osin väitteiden mukaan beeta-alaniini lisää maitohappokestävyyttä, puskuroi happamuutta, yhdistettynä kreatiinin kanssa lisää anaboliaa ja on hyödyllinen anaerobisessa liikunnassa, mikäli ”maitohappoväsyminen” on ongelma. Karnosiinin kerrotaan ehkäisevät lihasten pH-arvon laskua rasituksen aikana, jolloin maitohappojen pH-arvoja laskeva vaikutus ei ala yhtä nopeasti. Tällöin lihakset eivät siis mene ”maitohapoille” yhtä helposti kuin ilman beeta-alaniinilisää, jolloin se siis parantaa lihasten suorituskestoa. Karnosiinin määrien on havaittu laskevan ihmisen ikääntyessä. Karnosiinilla on havaittu myös vaikutusta hiirien ja kärpästen elinikään. Ihmisillä tai koirilla samanlaista vaikutusta ei ole tutkittu, mutta beeta-alaniinista saattaa olla hyötyä myös vanheneville koirille.
Vaikka ihmisillä beeta-alaniinin käytön on tutkittu tuovan etua urheilusuoritukseen ja siitä palautumiseen, arvaukseksi jää, vaikuttaako se koiralla samalla tavoin. Varmaa kuitenkin on se, että jos koiralla ei ole luonnollista, synnynnäistä taipumusta kestää maitohappoa, ei beeta-alaniinilla sitä asiaa muuteta.
Tutkimuksia
Beeta-alaniinia on tutkittu verraten paljon. Useimmissa tutkimuksissa on näytetty toteen beeta-alaniinin positiivinen vaikutus urheilusuoritukseen: siitä on todettu olevan hyötyä suorituskyvyn, kestävyyden sekä palautumisen parantamisessa. Sen ei kuitenkaan ole havaittu nostavan maksimaalista voimantuotantoa, vaan sen vaikutus on nimenomaan parantaa kestävyyttä. Siinä missä kreatiini parantaa lyhytkestoisten rasitusten suorituskykyä, väitetään beeta-alaniinin olevan parhaimmillaan rasituksen keston ollessa yli minuutin luokkaa. Vastakkaisiakin tutkimuksia kuitenkin löytyy.
Tutkimuksissa joissa tutkittiin reisilihaksen rasituskestävyyttä kuntopyörällä, koehenkilöiden pyöräillessa yhä suuremmilla vastuksilla, havaittiin 30 – 90 päivän beeta-alaniinilisän tuovan selvästi paremman suoritustehon. 55-90-vuotiailla reisilihaksen teho nousi 90 päivän kuurilla 28,6 % ja keski-iältään 25-vuotiailla 14,5 %.
Yliopistourheilijoilla havaittiin, että beeta-alaniinia saanut testiryhmä pystyi suorittamaan suuremman määrän volyymia suuremmalla painomäärällä maksimistaan (%) sekä kyykyssä että penkkipunnerruksissa. Ryhmä oli saanut sekä kreatiinia, että beeta-alaniinia. Jälkimmäisen vaikutus oli pienempi kuin kreatiinin, mutta kuitenkin tilastollisesti merkittävä. Maksimaaliseen voimantuotantoon beeta-alaniinilla ei havaittu olevan vaikutusta.
Eräässä tutkimuksessa tutkittiin yliopistoa käyviä miehiä. Tutkimuksessa havaittiin pieni, mutta tilastollisesti merkittävä vaikutus kehon koostumukseen beeta-alaniinia saaneilla ryhmillä. Heillä havaittiin kasvanut lihasmassa kuuden viikon HIIT-harjoittelun jälkeen, jota ei havaittu kontrolliryhmällä. Lisäksi salitreeniä tehneillä havaittiin suurempi lihasmassan kehitys kuin placeboryhmällä. Vaikutukset olivat kuitenkin pieniä, eikä tätä osa-aluetta ole vielä kovin paljoa tutkittu. Beeta-alaniinilisillä vaikuttaisi siis olevan selvä yhteys parempaan lihas- ja aerobiseen kestävyyteen. Vaikutukset ovat kuitenkin melko pieniä, pienempiä kuin esim. kreatiinin havaitut edut lihaskestävyydessä.
Beeta-alaniinin vaikutusta on tutkittu myös jalkapalloilijoilla sekä painijoilla. Tutkimuksen mukaan beeta-alaniini parantaa varsinkin jo aiemmin kuntoilua harrastaneiden urheilijoiden suorituskykyä sekä lihasmassan kasvua.
Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että karnosiinipitoisuudet lihaksissa kasvoivat vielä 10 viikkoa käytön aloituksen jälkeen, 4 viikon jälkeen ne olivat 58,8 % korkeammat, ja 10 viikon jälkeen jopa 80,1 % korkeammat. Täten vaikutukset tulevat esiin hitaammin kuin mm. kreatiinilla, mutta muutokset kasvavat lopulta jopa suuremmiksi. Toisaalta beeta-alaniinin lisäsaanin loppuessa, laskevat arvot lihaksissa myös hitaasti: 3 viikkoa käytön lopettamisen jälkeen olivat lihasten karnosiinitasot laskeneet vain noin 30%, ja palasivat alkuperäisille tasoilleen vasta noin 9 viikkoa lopettamisen jälkeen.
Tutkimuksessa on havaittu, että ottamalla beeta-alaniini hiilihydrattipitoisen ruoan kanssa, parantui karnosiinin imeytyminen lihaksiin. Vaikuttaisi siltä, että insuliini parantaisi karnosiinin siirtymistä lihaksiin aineen nauttimisen kanssa. Tällä voi olla jotain etua imeytymisen kanssa, ja täten myös aineen teho voi olla parempi. Kuitenkin tuotteen voi ihan hyvin nauttia tyhjäänkin vatsaan, ero ei ole niin suuri, että siitä olisi suurta haittaa. Lisäksi koirilla asiaa ei ole tutkittu, joten kysymys hiilihydraatin tehostavasta vaikutuksesta jää sitäkin epävarmemmaksi.
Beeta-alaniinin hyödyistä urheilusuorituksissa on kuitenkin saatu myös vastakkaisia tutkimustuloksia. Eräässä tutkimuksessa tutkittiin natriumbikarbonaatin sekä beeta-alaniinin yhteisvaikutusta sekä beeta-alaniinin että natriumbikarbonaatin yksittäisvaikutusta kilpauimareiden suorituskykyyn. Tutkimuksen tulosten mukaan suurin hyöty alle 60 s. suorituksessa saavutettiin nauttimalla pelkästään ntriumbikarbonaattia. Beeta-alaniinilla ei tässä tutkimuksessa saavutettu merkitsevää etua. Tutkimuksen yllättävin tulos oli, että aineiden yhdistäminen johti huonompaan suoritukseen kuin aineet erikseen nautittuina. Lisäksi toisessa tutkimuksessa todettiin yhtälailla, ettei tutkimuksen tuloksissa löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroja missään muuttujassa beeta-alaniiniryhmän ja kontolliryhmän välillä. Tällöin tutkimuksen kohteena olivat olleet miesjalkapalloilijat.
Annostus
Normaalit tutkimuksissa käytetyt päiväannokset beeta-alaniinia vaihtelivat keskimäärin 3-6 gramman välillä. Tätä voidaankin pitää ainakin turvalliseksi osoittautuneena määränä ihmisillä, joka tutkimusten mukaan kuitenkin antaa lähes maksimaaliset tulokset. Koirilla annostus on epäselvä, mutta 30 kg koirilla sopiva määrä on n. yksi tai n. 2-3 g jatkuvasti käytettynä.
Beeta-alaniini on verraten kallis käyttää. Kilohinnoiltaan kyseinen lisäravinne liikkuu 40-100 € välillä. Kuitenkin pienet käyttömäärät pitävät päiväkohtaisen hinnan siedettävällä tasolla. Maultaan tuote on lähes mauton, jolloin veteen sekoitettuna koira syö sen suhteellisen helposti.
Beeta-alaniinia on ostettavissa sekä jauheena, että kapseleina. Pakkausten koot ovat yleensä 200 – 500 g. Kalliimmissa tuotteissa on mukana usein joitain muitakin lisäravinteita, kuten B-vitamiineja tai magnesiumia.
Mikäli beeta-alaniinia mielii saada ruoasta lisäravinteiden sijaan, aminohappojen tapaan parhaat lähteet ovat proteiinipitoiset ruoat, erityisesti kana- ja liharuoat. Lisäksi vaihtoehtoina ovat erilaiset kalat, kananmunat sekä soijatuotteet. Näissä ruuissa on keskimäärin beeta-alaniinia noin 2 g/100 g. Lisäravinteista saatava hyöty lienee kuitenkin ruoasta saatua boostausta parempi, sillä ruokaa tulisi syödä suhteellisen isot määrät samalle tasolle päästäkseen.
Haittavaikutukset
Rotilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu suurten määrien beeta-alaniinia aiheuttavan kehon kihelmöintiä sekä lihaskramppeja. Kihelmöinti johtuu beeta-alaniinin hermostoon kohdistuvasta vaikutuksesta. Kyseessä on kuitenkin tosiaan suuremmat määrät, joten haittavaikutuksia ei kohtuullisilla annoksilla pitäisi olla. Oireet saattavat hävitä pienemmillä annoksilla tai antamalla kyseinen lisäravinne koiralle yhdessä ruoan kanssa. Mikäli kuitenkin havaitset koirassa lisääntyneitä lihaskramppeja tai muuta normaalista poikkeavaa, tulee lisäravinteen antaminen lopettaa välittömästi. Pääosin beeta-alaniini vaikuttaa olevan turvallinen normaalimäärissä nautittuna.
Lähteet:
Hirvonen, Petri & Saarela, Janne. Natriumbikarbonaatin ja beeta-alaniinin vaikutukset lyhytkestoisessa uintisuorituksessa. 2012.
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/38587#
Saltevo, Saana. Beeta-alaniinin nauttimisen vaikutukset veren pH- ja laktaattiarvoihin sekä fyysiseen suorituskykyyn. 2008. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/25537#
https://jissn.biomedcentral.com/articles/10.1186/1550-2783-6-S1-P2
